Kanta-Häme Hämeenlinna

Tuohtunut äiti Nummen yhtenäiskoulun avoimesta oppimisympäristöstä: "Kokeilu, johon lapsi on joutunut tahtomattaan"

Rehtorit: Meillä on kaikki aika kehittää koulun toimintoja.
Oppimisolosuhteita kritisoivan Sanna Krankkalan pojista kaksi käy Nummen yhtenäiskoulua. Kuva: Riku Hasari
Oppimisolosuhteita kritisoivan Sanna Krankkalan pojista kaksi käy Nummen yhtenäiskoulua. Kuva: Riku Hasari

Avoimen oppimisympäristön kulttuuria viedään täydellä höngällä eteenpäin. Opiskelua on käyty Hämeenlinnassa ihmettelemässä ulkomailta saakka.

Yli 900 koululaisen Nummen yhtenäiskoulun kaikki vanhemmat eivät ole kovin tyytyväisiä nykyisiin järjestelyihin. Yksi heistä on neljän lapsen äiti Sanna Krankkala, jonka pojista kaksi käy Nummen yhtenäiskoulua.

– Lapsiltani on tullut palautetta, että häly häiritsee ja koulunkäyntiin on vaikea keskittyä. Samanlaista palautetta olen kuullut muiltakin vanhemmilta, Krankkala sanoo.

Hän vertaa Nummen yhtenäiskoulun avointa oppimisympäristöä Stockmannin hulluihin päiviin, joissa on ääntä ja ihmismassaa.

– Joillekin se voi toimia, mutta kaikilla ei ole samanlaista keskittymiskykyä. Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja tällainen oppimisympäristö voi viedä keskittymistä helposti epäolennaiseen. Siksi järjestely eriarvoistaa lapsia. Kaikki eivät pärjää hälyssä.

Nummen yhtenäiskoulun rehtori Kati Hirvonen ja apulaisrehtori Antti Palomaa muistuttavat, että avoin oppimisympäristö ei ole pelkkä koulurakennus. Se voi olla myös koulualue, some, yhteisö tai kokonainen toimintakulttuuri, Palomaa sanoo. Kuva: Pekka Rautiainen
Nummen yhtenäiskoulun rehtori Kati Hirvonen ja apulaisrehtori Antti Palomaa muistuttavat, että avoin oppimisympäristö ei ole pelkkä koulurakennus. -Se voi olla myös koulualue, some, yhteisö tai kokonainen toimintakulttuuri, Palomaa sanoo. Kuva: Pekka Rautiainen

 

Krankkalan mukaan koulun opettajat ovat mahtavia, mutta:

– Mitä hyvää siinä on, että kahden luokan kokoiseen tilaan ahdetaan kolmen luokan verran oppilaita? Ja vielä viereisessä tilassa verhon takana työskentelee toinen yhtä suuri ryhmä.

– Melua siis riittää. Olisi mielenkiintoista tietää, montako neliötä siinä on varattu yhdelle lapselle?

Krankkala arvioi, että lapsilla pitäisi olla vaihtoehto valita, että käykö koulua pienessä ryhmässä vai tilassa, jossa on paljon väkeä.

– Nyt tuntuu siltä, että käynnissä on kokeilu, johon oma lapsi on joutunut tahtomattaan.

Lue myös: Häly aiheuttanut opettajille kuulohäiriöitä ja korvasärkyä Nummen yhtenäiskoulussa

Rehtorit: ”Kaikkia koululaisia opetetaan samanarvoisesti”

Avoimesta oppimisympäristöstä Hämeenlinnan kaupunki toteutti kyselyn (11.12.2018–10.1.2019) muun muassa Nummen yhtenäiskoulun 5.–8.-luokkalaisten vanhemmille.

Nummen yhtenäiskoulun rehtori Kati Hirvonen ja apulaisrehtori Antti Palomaa korostavat, että kyselyyn vastasi vain pieni osa koululaisten vanhemmista.

Suoraa palautetta rehtorit ovat saaneet Palomaan mukaan noin viideltä vanhemmalta.

– Emme kuitenkaan halua väheksyä vanhempien huolta, emmekä opettajien hämmennystä. Kokemus on aina aito. Oppilaat ovat sopeutuneet parhaiten.

Hän ei kuitenkaan käsitä, mihin puhe lasten eriarvoistamisesta perustuu. Lähiopetusta järjestetään edelleen, vaikka ryhmä olisikin iso.

– Opettajamme työskentelevät pareittain 45 oppilasta kohden. Hyöty on siinä, että jos oppilaalla menee hermot opettajaan, voi toinen opettaja ottaa homman haltuun neutraalisti ilman, että opetus keskeytyy.

Hän sanoo, että kaikkia koululaisia opetetaan samanarvoisesti eli osana muuta ryhmää.

– Ketään ei sullota niin sanotulle tarkkisluokalle siksi, että lapsi olisi levoton. Sehän se vasta eriarvoistamista olisi.

Nummikeskuksessa on myös pienryhmiä erityisopetuksessa.

– On ollut kuitenkin hieno nähdä, että liikehdintää on ollut molempiin suuntiin. Pienryhmästä on noussut lapsia myös isompaan ryhmään.

Kierroksella rehtorit esittelevät niin avoimia oppimisalueita kuin myös luokkia, joissa on työpöytiä.

Nummen yhtenäiskoulun rehtorikaksikko puolustaa avointa oppimisympäristöä myös sillä, että se antaa koululaiselle lisää vastuuta tekemisistään. Kuva: Pekka Rautiainen

”Avoin oppimisympäristö on muutakin kuin koulurakennus”

Rehtorikaksikko puolustaa avointa oppimisympäristöä myös sillä, että se antaa koululaiselle lisää vastuuta tekemisistään.

– Tärkeää on, että opettaja aina tietää, missä lapsi on. Lapsi voi olla käytävän toisessa päässä tekemässä tehtäviä itsenäisesti, jos homma luonnistuu. Mitä pienempi lapsi, sitä lyhyempi niin sanottu lieka on.

Heidän mukaansa avoin oppimisympäristö käsitetään yhdeksi rakennukseksi, mutta se on paljon muutakin.

– Se voi olla myös koulualue, piha, some, yhteisö ja toimintakulttuuri. Iso osa oppilaista oppisi asiat, vaikka eivät kävisi päivääkään varsinaisessa koulurakennuksessa. Koulu ei omista oppimista.

Rehtorikaksikon mukaan elämä Nummikeskuksessa on ihan eri tasolla kuin 1,5 vuotta sitten, kun opetus aloitettiin uusissa tiloissa.

– Piti yhdistää neljä eri toimintakulttuuria, eikä sisäilmaongelmaisista kouluista saatu tuoda mukana paperin paperia.

Rehtorien mukaan prosessi on vielä alkutekijöissä.

– En voi olla hämmästelemättä, että kuinka hyvin arki sujuu jo nyt Nummen yhtenäiskoulussa. Kiitos tästä kuuluu ammattitaitoiselle henkilöstöllemme, Palomaa sanoo.

”Harkitsemattomia päätöksiä ei kannata tehdä”

Nummikeskus on vuokrattu Hämeenlinnan kaupungille 20 vuodeksi.

– Meillä on kaikki aika kehittää koulun toimintoja. Harkitsemattomia päätöksiä ei kannata tässä vaiheessa tehdä, rehtorit sanovat.

He muistuttavat, että yhtenäiskoulun henkilökunta vastaa vain opetuksellisen sisällön tuottamisesta ja kehittämisestä.

– Rakennuksen omistajan (YIT ja Caverion) ja kaupungin väen muodostama yhteistyöryhmä puolestaan vastaa rakenteista. Rehtoreina voimme viedä viestiä eteenpäin, mutta ei meillä ole mandaattia rakennusteknisiin uudistuksiin.

Maaliskuussa 2019 sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko ja opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä vakuuttivat Raatihuoneessa pidetyssä tilaisuudessa, että koottuja vastauksia tutkitaan tarkoin ja kokemuksia hyödynnetään uuden suunnittelussa.

Mäkelän mukaan yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 10. joulukuuta.

– Silloin myös selviää, millaisia kustannusarvioita eri materiaaleista on tehty yhtenäiskoulun äänimaailman parantamiseksi, Mäkelä kertoo. HäSa

Kommentti: Onko töitä tehtävä niin että korvissa soi?

Mitä muutoksia avoimen oppimisympäristön kritiikkien pohjalta on tehty vai onko mitään? Mitä pitäisi tapahtua, mitä pitäisi tehdä, kenen toimesta ja millä keinoin? Miten te rehtorit asian koette?

Nummen yhtenäiskoulun rehtorit eivät halunneet tai pystyneet ottaa kantaa näihin kysymyksiin. Ei sähköpostilla etukäteen, eikä itse haastattelutilanteessa. Tosin he myönsivät, että haasteita on.

He eivät kommentoineet, miten opettajat kokevat tilanteen, vaan suitsuttivat, että kuinka hienosti opettajat puhaltavat yhteen hiileen.

Sen sijaan haastattelutilanne alkoi siten, että toimittajalle puhuttiin kuin alakoululaiselle:

”Onko jalkapallokenttä avoin oppimisympäristö?”

Tietääkseni kyllä.

”No miksi Hämeen Sanomat ei kirjoita siitä?”

No, koska Hämeen Sanomat ei ole kuullut kritiikkiä siitä, että jalkapallokentän pitäisi olla suljettu oppimisympäristö. Sen sijaan kritiikkiä on tullut siitä, että avoin oppimisympäristö Nummen yhtenäiskoulussa ei toimi siten, miten alkujaan oli toivottu.

Okei, avoin oppimisympäristö hakee uomiaan vielä pitkään Nummen yhtenäiskoulussa. Nyt se kuitenkin tapahtuu niiden kustannuksella, jotka tekevät töitä koulussa niin että korvissa soi.

Kritiikkiä suoraan koululle on antanut pieni ryhmä vanhempia. Tarkoittaako se sitä, että palautteen voi sen vuoksi sivuuttaa?

Mielipiteet olisi voitu huomioida paremmin, Hämeenlinnan strategiajohtaja Markku Rimpelä on kirjannut käyttäjien kokemuksia raporttiinsa.

Onko tämä sitä positiivista pöhinää, jota Hämeenlinnassa päättäjät peräänkuuluttavat?

Toni Rasinkangas

Päivän lehti

19.1.2020