Kanta-Häme Hämeenlinna

Avoimuus ei tarkoita seinättömyyttä – Kaupunginvaltuutettu sai opettajilta tukun huolestuneita viestejä

Kaupunginvaltuutettu Kaija-Leena Savijoki on saanut opettajilta tukun huolestuneita viestejä koskien avointa oppimisympäristöä. Opettaja–päättäjän mielestä muunneltavuus on ratkaisu, kun Hämeenlinna rakentaa uusia opetustiloja.
Kun puhutaan julkisten tilojen suunnittelusta, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajanakin toimiva Kaija-Leena Savijoki ottaa esimerkin sairaalamaailmasta. – Assi-sairaalaa suunnitellessa en voisi kuvitellakaan tilannetta, että henkilöstöä ja asiakkaita ei kuultaisi. Monet näkemyksistä ovat sellaisia, että ne eivät edellytä edes sen kummempaa rahallista panostusta. Kuva: Pekka Rautiainen
Kun puhutaan julkisten tilojen suunnittelusta, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajanakin toimiva Kaija-Leena Savijoki ottaa esimerkin sairaalamaailmasta. – Assi-sairaalaa suunnitellessa en voisi kuvitellakaan tilannetta, että henkilöstöä ja asiakkaita ei kuultaisi. Monet näkemyksistä ovat sellaisia, että ne eivät edellytä edes sen kummempaa rahallista panostusta. Kuva: Pekka Rautiainen

Nummen yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa on noussut kritiikkiä avoimen oppimisympäristön meluisuudesta, minkä vuoksi osa oppilaista ja opettajista kokee, ettei pysty keskittymään.

Opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä kertoi loppuvuonna, että pariin ongelmalliseksi koettuun kohtaan suunnitellaan jonkinlaisia väliseiniä, ja mukaan suunnitteluun on tarkoitus ottaa myös opettajat ja muut käyttäjät.

Mäkelän mukaan muutostyöt ajoittuisivat tehtäväksi todennäköisimmin koulujen loma-ajalla: jos ei vielä talvi-, niin viimeistään kesälomalla.

Nummen yhtenäiskoulussa toimivat opettajat ovat arvioineet, että muutama väliseinä ei tule riittämään. He ovat tuoneet huolen esiin kaupunginvaltuutettu Kaija-Leena Savijoen (kok.) kanssa käymässään sähköpostikeskustelussa, jonka hän näytti Hämeen Sanomille. Savijoki alkoi saada Nummelta palautetta kirjoitettuaan avoimista oppimisympäristöistä Hämeen Sanomien Vierailija-palstalla syyskuussa 2018.

– Opettajilla on tunne, että he eivät saa tuoda asioita julkisuuteen. Jos keskustelua pyritään tukahduttamaan tai suitsimaan, helposti käy niin, että vain negatiivinen kulma tulee esiin. Asiat nousevat julkisuuteen joka tapauksessa, Savijoki sanoo.

Savijoki on itsekin ammatiltaan opettaja. Hän työskentelee laaja-alaisena erityisopettajana Hauhon yhtenäiskoulussa ja Alvettulassa.

Nummen henkilökunnan viesteissä muistutetaan, että opetussuunnitelmassa mainittu ohjeistus koulun avoimuuteen ei tarkoita seinättömyyttä, vaan sitä, että koulu on yhteistyössä ympäröivän maailman kanssa. Seinättömille kouluille monet kasvatusalan asiantuntijat eivät näe pedagogisia perusteita.

– Koulun on muututtava ja pysyttävä ajan hermolla. Oppilaita ei tule kasvattaa menneeseen maailmaan, mutta onko suunta oikea? Oppilasryhmät ovat yhä levottomampia ja tilannetta helpottaisi, jos ryhmä olisi mahdollista jakaa tilojen avulla erikokoisiin ryhmiin, Savijoki sanoo.

Kritiikki on muutosvastarintaa?

Nummen yhtenäiskoulun suunnittelussa opettajia hämmensi, ettei heitä otettu mukaan koulun suunnitteluun. Silloisen oppilaskunnan mukaan oppilaiden näkemyksiä pyydettiin vasta siinä vaiheessa, kun suunnitelmat oli jo käytännössä lyöty lukkoon.

– Opettajille oli sanottu, etteivät he ole parhaita tilasuunnittelijoita. On totta, että he eivät ole arkkitehteja, mutta heillä on arvokasta kokemusta siitä, miten asiat toimivat käytännössä, Savijoki muistuttaa.

Hänen mukaansa osa opettajista on loukkaantuneita siitä näkemyksestä, että jos kritisoi avoimia oppimisympäristöjä, on muutosvastarintainen eikä halua kehittää työtään.

– Joskus voi olla ihan hyväkin, että opettajat joutuvat muuttamaan työskentelytapojaan. Tässä on varmaan ollut taustalla tätäkin. Opettajat ihmettelevät kuitenkin, miksi kaikkea on ollut tarve muuttaa näin radikaalisti, kun oppimistulokset ovat maailman mittakaavassa erittäin hyvät? Savijoki kysyy.

Hän muistuttaa, että peruskoulun tulee olla sellainen, jossa kaikki oppilaat pystyvät työskentelemään – myös esimerkiksi aistiyliherkät tai hyvin arat. Siksi tarvitaan myös rauhallisia tiloja.

Savijoen mukaan avoimia oppimisympäristöjä on kokeiltu ulkomailla jo vuosikymmenien ajan.

– Lopulta on jouduttu aina päätymään siihen, että sinne tulee väliseiniä. Ne eivät ole toimineet niin kuin alun perin on ajateltu.

Kun Savijoki on esittänyt julkista kritiikkiä avoimia oppimisympäristöjä kohtaan, se on saanut jotkut tulkitsemaan, että hän on täysin uudenlaisia tiloja vastaan.

– Muunneltavuus on ok ja avoimuuskin on hyvä silloin, kun se on sidottu tiettyyn tilanteeseen, hän sanoo itse.

”Ei ole tarkoitus syytellä”

Savijoesta on hyvä, että kaupungissa on herätty huoleen. Hän muistuttaa, että Nummen yhtenäiskoulussa on tietysti myös paljon hyvää. Monet oppilaat, heidän vanhempansa ja henkilökunnan edustajat ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin, jotka ovat puhtaita, siistejä ja moderneja, ja esimerkiksi kalusteisiin sekä tieto- ja viestintätekniikkaan on panostettu erityisesti.

Kaija-Leena Savijoen mielestä Nummen ja Tuomelan kokemukset tulee ottaa huomioon Hämeenlinnan kaupungin tulevissa rakennusprojekteissa. Avointa tilaa ei pysty muokkaamaan toiseen suuntaan, mutta suljetumman tilan pystyy tarvittaessa muokkaamaan avoimemmaksi, jos käytetään liikuteltavia seiniä.

– Näistä kokemuksista pitää ottaa oppia tulevina vuosina, kun meillä on päätettävänä sadan miljoonan euron investoinnit päiväkoteihin ja kouluihin. Varmaan paluuta sellaiseen perinteisiin luokkamuotoisiin tiloihin ei ole, mutta olisiko mahdollista ottaa avoimista oppimisympäristöistä parhaat puolet ja tehdä muunneltavia tiloja, joissa olisi mahdollisuus luokan kanssa työskentelyyn, mutta myös hiljaisia tiloja, jotka voisi tarvittaessa aukaista myös isoiksi tiloiksi, Savijoki pohtii.

– Ei ole tarkoitus syytellä niitä, jotka ovat aiemmin päätöksiä tehneet. Tarkoitus on ollut varmasti hyvä, mutta kaikkea ei ehkä ole ymmärretty ottaa huomioon. HäSa

Lue lisää:

Tuohtunut äiti Nummen yhtenäiskoulun avoimesta oppimisympäristöstä: ”Kokeilu, johon lapsi on joutunut tahtomattaan”

Tällainen on paljon parjattu digikoulu: Ei luokkia, ei pulpetteja eikä kirjoja, oppilaat tulevat omia aikojaan ja valitsevat tehtävänsä itse

Avointen oppimisympäristöjen ongelmat eivät häviä, vaikka ne vaiettaisiinkin

Avoin oppimisympäristö saa oppilailta paremman arvosanan kuin vanhemmilta

Kaija-Leena Savijoki

Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu vuodesta 2009.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja.

Ammatiltaan erityisopettaja.

On ollut myös Opettajien ammattijärjestö OAJ:n valtuuston jäsen.

Aviomies Teijo Savijoki työskentelee Kaurialan koulun apulaisrehtorina.

Päivän lehti

20.9.2020

Fingerpori

comic