Kanta-Häme Hämeenlinna

Koko ajan nouseva hinta houkuttaa valtiot ja niiden kansalaiset sijoittamaan kultaan

Kullan hinta on noussut kohta 20 vuotta. Koruteollisuudessa on alettu jo miettiä, miten koruja kevennettäisiin
Kultaseppä Reijo Kajander suojaa itsensä, sillä jos sula kulta räiskyy, tekee se pahaa jälkeä. Kuva: Esko Tuovinen
Kultaseppä Reijo Kajander suojaa itsensä, sillä jos sula kulta räiskyy, tekee se pahaa jälkeä. Kuva: Esko Tuovinen

Kullan hinta jatkaa nousuaan ja sen kysyntä kasvaa. Jo nyt tiedetään, ettei kultaa ole rajattomasti. Pelkästään kaivoksissa jalometallia riittää korkeintaan 15 vuodeksi.

Kultakeskuksen korutuotepäällikkö Jukka Suvitie aloittaa aina päivänsä tarkastamalla pörssistä kullan hinnan. Torstaina kulta maksoi 1,496,40 dollaria unssilta eli 43,6 euroa grammalta.

– Päivä alkaa sulatusuunilla, jossa kulta sulatetaan 1063 asteessa 2,5-kiloiseksi tangoksi. Sen arvo on tämän päivän hinnoilla 58 000 euroa, Suvitie ja toimitusjohtaja Janne Kartano kertovat.

Kullan hinta on jatkanut nousuaan koko 2000-luvun. Nyt yksi unssi eli 31,1 grammaa maksaa yli tuhat euroa enemmän kuin vuosituhannen alussa.

Materiaalin korkea hinta on saanut korualan punnitsemaan vaihtoehtoja, jotka keventäisivät koruja.

24 karaatin kulta on puhdasta kultaa, mutta yleisimmin käytetyssä 14 karaatin kullassa on kultaa melkein 58,5 prosenttia. Korualaa houkutteleekin nyt yhdeksän karaatin kulta, jossa on kultaa enää 37,5 prosenttia ja seosmetalleja enemmän.

– Emme ole lähteneet sille tielle, sillä edessä on paljon asenteellisia ja teknisiä esteitä. Vaihtoehtoisia materiaaleja pitää kuitenkin miettiä, Kartano sanoo.

Kullan kalleus on lisännyt markkinoilla erilaisten hopeakorujen tarjontaa, sillä hopean hinta ei ole noussut samaa vauhtia kuin kulta. Hääsormusten valikoimiin on tullut uusia metalleja, esimerkiksi titaania.

 

Harvoin sitä näkee 24 karaatin kultaa. Rouhe on seoksen pohja, kun sormuksia aletaan tehdä. Pienestä kulhollisesta riittää kultaa 200 sormukseen. Kuva: Esko Tuovinen
Harvoin sitä näkee 24 karaatin kultaa. Rouhe on seoksen pohja, kun sormuksia aletaan tehdä. Pienestä kulhollisesta riittää kultaa 200 sormukseen. Kuva: Esko Tuovinen

 

Suomea kiertää koko ajan kymmeniä yrityksiä ostamassa romukultaa. Kultaa myyvät nyt etupäässä yli 60-vuotiaat, joiden jälkikasvua ei kulta kiinnosta. Iäkkäille myyjille verkkokauppa on vierasta.

Kultakauppa käy kiivaana aina, kun epävarmuus maailmassa lisääntyy. Kulta tuo elämään taloudellista turvaa. Osinkoa kulta ei tuota, mutta se säilyttää rahat katastrofienkin keskellä.

– Yleensä suomalaiset myyvät sormuksia ja koruja. Moni asiakas kuvittelee, että esimerkiksi timantit lisäävät korun arvoa, mutta vain poikkeuksellisen suuresta timantista voimme maksaa pienen korvauksen, jalometallien kierrätykseen erikoistuneen Jalonomin Mikko Korkiakoski kertoo.

Jalonom myy poikkeuksellisesti myös kultaa verkkokaupassaan. Korkiakosken mukaan moni haluaa sijoittaa kultaan eli kultakolikkoihin tai -harkkoihin, jotka on kaiken lisäksi irrotettu arvonlisäverosta.

– Sijoittajat eivät halua ymmärrettävästi pitää meteliä itsestään, Korkiakoski huomauttaa.

 

Hämeenlinnalainen Kultakeskus seuraa tarkasti kullan hintaa markkinoilla ja tilaa raaka-aineen Ruotsista tai Saksasta, kun se näyttää kohtuuhintaiselta ja kannattavalta. Kultaa ei varastoida Hämeenlinnaan.

– Ostamme kultaa vain todelliseen tarpeeseen. Toivomme, että kullan kaltaisia alkuaineita kunnioitettaisiin. Kulta on kuitenkin kultaa, Kartano korostaa.

On povattu, että kullan tarjonta laskee ja kysyntä nousee. Korkiakoski muistuttaa, että metallia ei ole enää kaivamatta maaperässä kuin 50 000 tonnia. Jos sitä kaivetaan yli 3300 tonnia vuodessa, alkaa se tyrehtyä 10–20 vuodessa. Tähän mennessä kultaa on louhittu yli 190 000 tonnia.

Kulta kiinnostaa myös valtioiden keskuspankkeja. Esimerkiksi Kiina on kasvattanut kansallisia kultavarantojaan jo 20 vuotta ja Venäjä vuodesta 2007. Perjantain Helsingin Sanomien mukaan Suomen Pankin noin 49 tonnin kultavarannon arvo on noussut noin kahteen miljardiin dollariin. Kullasta vain pientä osaa säilytetään Suomessa. HäSa

 

Kultaa ei ole loputtomasti

Historian aikana on louhittu hieman yli 190 000 tonnia kultaa, josta kaksi kolmasosaa on louhittu vuoden 1950 jälkeen. Kulta on tuhoutumaton, eli lähes kaikki metalli on edelleen käytössä. Jos jokainen unssi yhdistettäisiin, tuloksena olisi kultakuutio, jonka jokaisen sivun pituus olisi 21,6 metriä.

Louhimattomia kultavarantoja on maaperässä vielä

54000tonnia.Karaatti määrittelee puhtaan kullan pitoisuuden lejeeringissä (kultaseoksessa). 24 karaattia merkitsee, että kyse on 100 prosentin kullasta.

Kulta sulaa 1063 asteessa.

Kullan latinankielinen nimi on Aurum.

Kullan arvo on määritelty sata vuotta arkisin kaksi kertaa päivässä Lontoossa kello 10.30 ja kello 15. Vuonna 2015 kauppa muuttui digitaaliseksi.

”Troy ounce” (oz) on kullan kansainvälinen painomitta. Yksi unssi on 31,1035 grammaa.

Karaatti määrittelee puhtaan kullan pitoisuuden kultaseoksessa. 24 karaattia merkitsee, että kyse on 100 prosentin kullasta.

Veden alla kulta painaa 10–11 kertaa enemmän kuin hiekka tai sora. Siksi kullan huuhdonta on hyvä menetelmä kullan löytämiseksi.