Lyseon perinnekirjaston teoksista suurin osa on Lammin entisen kunnantalon kellarissa.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Koko koulu on tyhjennettävä, kun remontti alkaa

Suurin osa arvokkaasta kirjakokoelmasta on edelleen Lammin entisen kunnantalon kellarissa.

Lyseon perinnekirjasto joutuu lähtemään väistötiloihin, kun Hämeenlinnan lyseon remontti alkaa.

Samalla joudutaan ilmeisesti siirtämään myös Lyseon entisten oppilaiden vanha, historiallinen materiaali koulun yläkerrasta ja esimerkiksi koulun luonnontieteellinen kokoelma.

Hämeenlinnan rakennustekninen asiantuntija Mika Metsäalho korostaa, ettei remontin aikataulusta ole vielä tarkkaa tietoa. Perinnekirjaston kuitenkin omistaa kaupunki, eikä se voi olla työmaalla.

– Tässä ei ole kysymys mistään sisäilmaongelmasta, vaan vanhasta rakennuksesta joka vaatii korjaamista kautta linjan – myös sinänsä hyväkuntoisessa kirjastossa, Metsäalho huomauttaa.

Perinnekirjastolla ei ole vielä kiirettä pois lyseolta, mutta koulun sisäilman lämpöjä joudutaan laskemaan myöhemmin syksyllä.

– Niitä lasketaan juuri sen verran, ettei kirjasto vaarannu, Metsäalho korostaa.

Remontit ovat heitelleet perinnekirjastoa jo vuosia. Huono-onninen perinnekirjasto pääsi uusiin ja asiallisiin tiloihin lyseon vanhaan ruokalaan, Puurolaan, vasta neljä vuotta sitten.

Sitä ennen kirjat siirrettiin aiemman remontin tieltä Lyseon vintiltä evakkoon. Tuolloin kokoelmasta kiinnostui myös Kansalliskirjasto, joka otti muutaman kirjan kokoelmiinsa. Kirjasto olikin pitkään väistössä muun muassa Lammin entisen kunnantalon alakerrassa.

Suurin osa kirjastosta on yhä Lammilla, mutta arvokkaimmille kirjoille tehtiin lyseon tiloihin mittatilaustyönä lukittavat hyllyt. Perinnekirjasto piti avata uusissa tiloissa vuonna 2013, mutta avajaisia siirrettiin vuoteen 2014. Kaikkiaan perinnekirjastossa on noin 10 000 nidettä.

Lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Vihervuorelle tuli täytenä yllätyksenä se, että kirjasto joudutaan siirtämään väistöön.

– Teimme kovan työn kerätessämme kirjastoa varten rahaa yli 50 000 euroa. Toivottavasti hienoja hyllyjä ei nyt sitten tuhota, Vihervuori murehtii.

Perinnekirjasto on mittaamattoman arvokas. Yksi arvokkaimmista niteistä on ensimmäinen suomenkielinen Raamattu, jota on säilytetty kassakaapissa. Kirjastoa ovat käyttäneet esimerkiksi tutkijat ja lyseon oppilaat erillisestä pyynnöstä.

Hämeenlinnan lyseon lukion rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén pitää perinnekirjaston nykyisiä tiloja todella hyvinä. Hän toivoo, että vanhan kirjaston kohtalo selviäisi mahdollisimman nopeasti.

– Jonkinlainen aikataulu helpottaisi tilannetta kovasti. Kävimme pari viikkoa sitten juuri katsastamassa kokoelmat ja keskustelu tilanteesta käynnistyi. Hyvä, että asiat ovat vihdoinkin vireillä, Tukkimäki-Hlidén sanoo.HäSa

Tuoreimpia artikkeleita