Kanta-Häme

Koko maakunnan sote yhtä puuta?

Kesälomaansa Rehakassa viettävä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja liittyy keskiviikkona julkaistujen sote-lakilinjausten kehujien joukkoon.

– Linjaukset ovat parempia, mitä tässä vaiheessa uskalsimme edes toivoa. Tosin nyt on julkaistu vasta parlamentaarisen ohjausryhmän hiomat pääkohdat, ja itse lakiteksti viimeistellään vasta tulevien viikkojen aikana, Juhani Eskola muistuttaa.

Poliitikkojen on helppo olla tässä vaiheessa esityksen takana yhtenä rintamana.

– Kun ei tarvitse ottaa kantaa yksityiskohtiin. Mutta uskon kyllä, että nyt laki menee eteenpäin, sillä tukena on niin vahva poliittinen sitoutuminen.

Viivästyksistä huolimatta Eskolan mukaan teknisesti aika riittää edelleen siihen, että uusi laki olisi voimassa tavoitteen mukaisesti jo vuodenvaihteessa.

Mistä miljardit?

Kansalaisia etupäässä kiinnostanee, mitä muutokset ovat käytännössä ja mistä tulevat kaavaillut miljardisäästöt?

– Sitä ei ehkä oikein ymmärretä, että avonaisia asioita on vielä hirveän paljon ja suuri osa käytännöstä on sopimatta, Eskola toteaa.

Siitä huolimatta hän uskoo säästöihin.

– Vastaavaa on jo kokeiltu Etelä-Karjalassa tai Forssassa, jossa kaikki sote-palvelut on keskitetty yhden kuntayhtymän alle. Näissä on saatu aikaan aleneva kustannuskehitys.

Kanta-Hämeen osalta Eskola ei usko maakunnan ajamaan kolmen, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan ympärille rakentuvan sote-tuotantoalueen malliin.

– Se jää tietysti päätettäväksi myöhemmin, mutta henki on, että tuottajia on jatkossa 20–30. Kolme tuottajaa Kanta-Hämeeseen voi olla vähän liikaa, pääjohtaja arvelee.

Monimutkaista

Maakunnan osalta kuvio olisi siis sellainen, että Tampereen ympärille rakentuu järjestämisestä vastaava sote-kuntayhtymä, joka tilaa kaikki palvelut Kanta-Hämeen yhteiseltä tuotantokuntayhtymältä kerran neljässä vuodessa hyväksyttävällä järjestämispäätöksellä. Tämä päätös menee sitten vielä sosiaali- ja terveysministeriön vahvistettavaksi.

– Aika monimutkainen rakennelmahan se on, mutta iso askel hyvään suuntaan. Osa-optimointia ja pelaamista jää paljon pois, Eskola näkee.

Moniportainen kuntayhtymäjärjestelmä on täysin päinvastainen sille, mitä Jyrki Kataisen (kok.) hallitus lähti aikanaan tavoittelemaan.

Kuinka aktiiviseksi uuden järjestävän sote-alueen rooli voi käytännössä muodostua?

– Ohjausmekanismi ja -valta ovat hyviä kysymyksiä, jotta päästään kansalaisten tasavertaisuuteen palveluiden saannissa, Eskola pohtii.

Hänen mukaansa ministeriön rooli korostuu.

– Mutta ei siellä ole riittäviä voimavaroja käytännön asioiden seuraamiseen. Siksi järjestävien sote-alueiden rooli ohjauksessa muodostuu tärkeäksi.

Saneerausta

Niin ikään Eskolan johtaman THL:n tuleva rooli kokonaisuudessa on selkiintymättä.

– Jokin rooli tulee olemaan. Itse näen, että meidän täytyy avata tietovarantojamme muiden laitosten, yliopistojen ja yritysten käyttöön sekä tarjota paremmin päätöksentekijöiden tueksi sellaista tietoa, mitä he tarvitsevat.

– Se on selvää, että muutoksia tarvitaan, Eskola painottaa.

Pääjohtajan ensimmäinen vuosi kuluu saneeratessa laitosta.

– Ensimmäinen päätös, jonka tässä virassa tein oli yt-neuvotteluiden jälkeiset johtopäätökset. Seurauksena sata ihmistä joutui lähtemään.

Laitokselta odotetaan jopa 30 prosentin leikkauksia vuoteen 2017 mennessä.

– Elokuun budjettiriihen jälkeen lienee edessä vielä viimetalvista rankemmat yt-neuvottelut. (HäSa)