Kanta-Häme

Koko peruskoulua ei ihan heti voi suorittaa ruotsiksi Hämeenlinnassa, mutta ensi syksynä ehkä joitain aineita

Myös moni suomenkielisen perheen lapsi on aloittanut luku-urakkansa Hämeenlinnan ruotsinkielisessä päiväkodissa. Tällä hetkellä kaupungissa voi suorittaa koko ala-asteen ruotsiksi. Kuva: Terho Aalto

Ratkaisua ruotsinkielisen opetuksen saamiseen myös peruskoulun yläluokilla haetaan Hämeenlinnassa nyt tosissaan. Asiaa vuosia ajanut ruotsinkielinen vanhempainyhdistys tulkitsee nyt kaupungin näyttäneen orastavaa vihreää valoa.

Tällä hetkellä alaluokat, ensimmäisestä kuudenteen, voi käydä ruotsiksi Seminaarin koulussa. Vuosittain näitä lapsia on ollut Hämeenlinnan seudulta parikymmentä.

Vs. sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mika Mäkelä sanoo, että kysymys on paitsi rahasta myös rekrytoinnin vaikeudesta.

– Pitää pohtia, millaista satsausta voimme laittaa rajalliselle oppilasmäärälle. Emme ole haarukoineet koko yläasteen ruotsinkielisyyden kustannusta, koska näillä oppilasmäärillä ja toiminnallisestikin sen toteuttaminen tuntuu mahdottomalta.

Mäkelän mukaan realistinen askel on katsoa, saataisiinko joihinkin oppiaineisiin rekrytoitua ruotsinkielisiä opettajia. Samalla nämä opettajat olisivat käytettävissä muuhunkin kuin ruotsinkieliseen opetukseen.

– Kaikenkattavaa ruotsinkielistä opetusta meidän on hirveän vaikea järjestää. Yläkouluun rekrytointia vaikeuttaa myös se, että siellä tarvitaan mielellään usean oppiaineen kelpoisuus, Mäkelä sanoo.

Ensi lukuvuoteen mennessä tarkoitus on selvittää myös ruotsinkielisen etäopetuksen mahdollisuudet ainakin joissakin oppiaineissa.

Opetuksen ostaminen Tampereelta jäi jäihin

Perusopetuslain mukaan kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään esi- ja perusopetuksen erikseen kummallekin kieliryhmälle. Yläkoulun osalta laki on käytännössä kuollut kirjain.

Hämeenlinna ei ole tähän asti ostanut yläasteikäisilleen ruotsinkielistä opetusta muualta.

Vuosikymmenen puolivälissä lasten ja nuorten lautakunta selvitteli opetuksen hankkimista Tampereelta yksityisestä ruotsinkielisestä koulusta. Asia ei edennyt.

– On se vanhemmillekin iso kynnys, että yläkoulun aloittava lapsi lähtisi niin kauaksi kouluun, Mäkelä sanoo.

”Jotkut muuttavat pois Hämeenlinnasta”

Myös Hämeenlinnan ruotsinkielisen vanhempainyhdistyksen hallituksen jäsen Lena Helenius sanoo, että 13-vuotias lapsi on liian pieni niin pitkään taksi- tai bussimatkaan.

– Olisi kaikkien etu, että ruotsinkielinen lapsi saisi käydä koko koulupolkunsa Hämeenlinnassa. Jotkut menevät suomenkieliselle yläasteelle. Yksi vaihtoehto on, että perhe muuttaa pois Hämeenlinnasta, kuten joka vuosi jotkut tekevät, Helenius sanoo.

– Lasten olisi tärkeää juurtua tänne. He kokisivat kaupungin omakseen ilman tunnetta, että täältä on pakko kohta muuttaa pois.

Säätiön rahoilla projektityöntekijä lobbariksi

Vanhempainyhdistys palkkasi viime keväänä Svenska kulturfondenilta saamallaan 25 000 eurolla osa-aikaisen projektityöntekijän. Hänen ensisijainen tehtävänsä on vahvistaa ruotsinkielistä koulupolkua Hämeenlinnassa ja pitää tiukasti yhteyttä kaupunkiin.

Hän myös käynnistää alkuvuonna julistekampanjan, jolla tehdään tunnetuksi ruotsinkielistä päiväkotia Hämeenlinnassa ja sen tarjoamaa mahdollisuutta täyteen kaksikielisyyteen.

Lena Helenius antaa myös tunnustusta kaupungille hyvästä yhteistyöstä. Hiljattain saatiin vihdoin järjestymään ruotsinkielinen erityisopetus.

Kaupungin edustajien kanssa on myös käyty tutustumassa Jyväskylään juuri perustettuun ruotsinkieliseen kouluun.

Lahti houkuttelee ruotsinkielisiä uusilla tiloilla

Itsekin perheineen Tikkurilasta Hämeenlinnaan muuttanut Helenius uskoo, että mahdollisuus suorittaa koko peruskoulu ruotsiksi lisäisi kaupungin vetovoimaa.

– Varmasti tämä houkuttelisi ruotsinkielisiä lapsiperheitä. Lapset saisivat kasvaa pienellä idyllisellä paikkakunnalla.

Helenius kertoo tietävänsä, että Lahteen on muuttanut paljon ruotsinkielisiä lapsiperheitä. Sinne avattiin kuukausi sitten ​Svenska Gården, jossa toimivat ruotsinkielisinä koulu ja päiväkoti.

Lahden kaupungin verkkosivujen mukaan alakoululaisia ja esikoululaisia uusissa, liki seitsemän miljoonaa euroa maksaneissa tiloissa on reilut 80, päiväkotilapsia 60 ja henkilöstöä 20. Ruotsinkieliset yläkoululaiset opiskelevat toisen koulun tiloissa.

Suurimman osan kuluista kattaa ruotsinkielisten säätiöiden perustama yhtiö. Ruotsinkielisen perusopetuksen järjestäjä Lahden kaupunki hankki koululle irtaimiston ja vuokraa koulutilat.HÄSA