Kanta-Häme

Kokoomuksen lukioraportti: Pakolliset aineet läpi yhdessä vuodessa

Tulevaisuuden lukiossa opiskelu voi jakautua kahteen vaiheeseen. Ensin käydään ensimmäisenä vuonna kaikki pakolliset yleissivistävät kurssit läpi ja sitten kaksi seuraavaa vuotta syvennetään tietoja ja taitoja valmiiksi kootuista oppiainekoreista.

Tämä on yksi keskeisistä muutoksista, joita kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa keskiviikkona julkistamassaan lukioraportissaan. Kansanedustajien Timo Heinosen ja Raija Vahasalon työstämässä lukioraportissa esitetään monia konkreettisia toimenpiteitä lukion uudistamiseksi.

Sen mukaan on yhdessä määriteltävä suomalaisen ja länsimaisen yleissivistyksen perussisältö, joka on omaksuttavissa vahaan vuoden aikana. Lisäksi oppiaineiden jakaminen erilaisiin koreihin valmiiksi valintakokonaisuuksiksi ohjaisi opiskelijoita mielekkäiden ja riittävän laajojen asiakokonaisuuksien pariin.

Samalla opettajan rooli muuttuisi perinteisestä tiedon siirtäjästä valmentajaksi, joka ohjaa oppimista ja tukee opiskelijan valintoja.

– Lukion tulee opettaa nykyisen tietomäärän sijaan enemmänkin taitoa hallita tietoa. Yleissivistävä rooli kuitenkin säilyy, Heinonen sanoo.

Diplomi ja vapaaehtoistyö osaksi opetusta

Kokoomuksen visioissa kaikilla Suomen lukiolaisilla olisi mahdollisuus suorittaa opintojen ohessa lukiodiplomi, joka on jo nyt joillakin kouluilla käytössä taito- ja taideaineissa. Raportti esittää, että diplomia laajennettaisiin myös tiedeaineisiin ja sille laadittaisiin valtakunnalliset kriteerit.

Lukiodiplomi olisi mahdollista tehdä esimerkiksi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja parhaassa tapauksessa se voisi korvata osaltaan jopa yliopiston pääsykokeen. Sen lisäksi kansanedustajat haluavat vahvistaa ylioppilaskirjoitusten ja lukion päättötodistuksen vaikutusta jatko-opintoihin pääsemiseksi.

Heinosen mukaan lukio tähtää edelleen liikaa yhteen päämäärään.

– Tuntuu erikoiselta, että kolme vuotta opiskellaan ylioppilaskirjoituksia varten ja niiden jälkeen pitäisi valmentaa itsensä kolmessa kuukaudessa yliopiston pääsykokeisiin. Lukion pitäisi olla se valmennus, Heinonen sanoo.

Puolue haluaakin parantaa lukioiden oppilaanohjausta, jonka taso vaihtelee paljon kunnittain ja jopa lukioittain.

– Jokaisen lukiolaisen oikeus henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen on aivan olennaisen tärkeää, kun tähdätään jatko-opintoihin.

Raportin kenties ehkä ennakkoluulottomin avaus on kuitenkin vapaaehtoistyön hyväksyminen kurssisuoritukseksi. Tekijöiden mukaan vapaaehtoistyön ottamiselle osaksi lukio-opintoja voidaan tukea oppilaiden kasvua eettisesti vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

– Muissa maissa on tästä erittäin myönteisiä kokemuksia, Heinonen uskoo.

Lähipalvelu koko maassa

Kokoomus lähtee siitä, että lukio on jatkossakin lähipalvelu, jota on saatavilla joka puolella Suomea.

Tarvittaessa lukio-opetus on mahdollista pilkkoa harvaan asutuilla alueilla kahteen paikkaan siten, että ensimmäisen vuoden yleissivistävät opinnot tapahtuvat lähellä olevan peruskoulun yhteydessä ja lukiolaiset matkaavat kauemmas oppiin vasta syventäviin toisen ja kolmannen vuoden opintoihin.

Timo Heinosen mukaan tällainen järjestely voi turvata paitsi lukion myös laadukkaan yläkouluopetuksen pienillä paikkakunnilla.

– Lukion läsnäololla on selkeä vaikutus peruskoulun tasoon, kun käytössä on yhteisiä opettajia. Sen haluamme turvata, Heinonen sanoo.

Raportissa otetaan myös kantaa lukioiden järjestämistapaan.

– Emme kannata ruotsalaistyyppistä nuorisokoulua, vaan haluamme pitää selkeän duaalimallin, jossa lukiot ja ammattikoulut ovat selkeästi erillään toisistaan. Se ei tietenkään saa estää oppilaitosten välistä yhteistyötä, Heinonen sanoo.

Oppikirjat sähköisiksi

Tämän päivän pienet lapset ja koululaiset kasvavat jo alakoulussa tietokoneiden, älytaulujen ja tablettien maailmaan.

– Jos olet käyttänyt tietokoneita 2-vuotiaasta saakka ja peruskoulun läpi, mikset voisi hyödyntää näitä taitoja ylioppilaskirjoituksissa? Heinonen kyselee.

Raportissa esitetään myös siirtymistä sähköisiin oppikirjoihin, jotka voisivat olla e-kirjojen lisäksi myös äänikirjoja tai nettiluentoja. Opettajat voisivat tuottaa materiaaleja nettiin myös itse.

– Ei varmastikaan ilmaiseksi, sillä tekijänoikeuksia pitää tietenkin kunnioittaa. Mutta aina kannattaa luoda keinoja, jotka tuovat hyviä materiaaleja myös toisten laajempaan tietoisuuteen, Heinonen sanoo.

Hänen mukaansa lukiot ovat lisärahoituksen tarpeessa.

– Lukioiden rahoitus on oppilaskohtainen ja yksikköhintaperusteinen ja sen lähtökohtana tulevat olla todelliset valtakunnalliset kustannukset, Heinonen sanoo. (HäSa)