Kanta-Häme

Kolhiminen ja laho lyhentävät kaupunkipuun elämää - katso video!

Kaupungissa puu kaadetaan vasta silloin, kun sen hyväksi ei voi tehdä enää mitään.
Arboristi Antti Virkki luo ensin Vanhan hautausmaan puiston puustosta yleissilmäyksen. Joskus apuna ovat kiikarit, mutta paljaalla silmälläkin saa jo paljon selville.

Arboristi Tiina Hopeakoski tutkii haljennutta vaahteraa mikroporalla Vanhan hautausmaan puistossa. Antti Virkki kirjaa lukemat tarkasti ylös. Tarkkuus on valttia, kun peruskorjattavan vanhan puiston puille tehdään kuntotutkimus.

– Lahoa ei ole, vaikka halkeama näkyykin, Hopeakoski sanoo.

Vaahtera jää yhä puistoon, sillä se on halkeamasta huolimatta terve, eikä sitä kannata kaataa. Vanhan hautausmaan puistosta on jo kaadettu kourallinen huonokuntoisia puita ja jokunen kaadetaan vielä, kun kuntotutkimus on valmis.

Vaikka ovatkin rakennetun ympäristön puiden ammattilaisia, eivät arboristitkaan ihmeisiin pysty. Elokuussa yllättäen katkenneen koivun kanto ei kerro kenellekään onnettomuuden syytä.

– Se on ihan terve kanto. Puu pitäisi nähdä kokonaan ennen kuin siitä osaa sanoa mitään, Virkki huomauttaa.

Kaupunki on puille armoton kasvuympäristö. Ruohonleikkurit ja siimaleikkurit tuhoavat puiden juuria ja lumiaurat vaurioittavat kuorta. Pahinta on kuitenkin, jos puun lähellä kaivetaan maata tai puun juureen laitetaan asvalttia niin, että se pysyisi siistinä.

Hämeenlinnan viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen sanoo, että erityisen tarkasti kaupungissa pidetään silmällä juuri kadun varressa olevia puita. Esimerkiksi Aulangontien komeat lehmukset ovat jo niin iäkkäitä, että niiden kunto askarruttaa.

– Aina, kun puistoja peruskorjataan, käydään puut tarkasti läpi. Se on ollut jo pitkään vakiintunut käytäntö Hämeenlinnassa, Lappalainen huomauttaa.

Jotta puun todellinen kunto saataisiin selville, pitää se tutkia mahdollisimman tarkkaan. Helppoa se ei välttämättä ole, sillä laho etenee hitaasti. Joskus puu voi kaatua rakenteellisen heikkouden takia.

– Tosiasia on se, että jossakin elämänsä vaiheessa jokaisen puun lahottaa sieni kuoliaaksi, Antti Virkki sanoo.

 

Arboristi on puiden hoitaja. Hän kaataa tarvittaessa myös puita.

– Ihmiset suhtautuvat moniin puihin tunteellisesti, sillä vihreys tuo kaupunkiin lämpöä ja väriä. Meille puut ovat kuitenkin hyvin arkinen asia, eikä töihin sotketa tunteita, Tiina Hopeakoski ja Antti Virkki huomauttavat.

Arboristit tutkivat puiden kuntoa mikroporalla, jonka kolmen millin puikolla nähdään, onko puussa lahoa ja jos on, kuinka pitkällä se on. Vaivihkaa alalle tekee tuloaan vielä ultraäänilaite, mutta sen käyttö on toistaiseksi monelle liian kallista.

Hämeenlinnassa Puunhoito Antti Virkki on tehnyt paitsi vanhan hautausmaan puiston myös Sibeliuksen- ja Itsenäisyyden puiston kuntotutkimukset. Yhdellä sanalla on kaupungin puistojen puiden kuntoa mahdotonta selvittää. Puut ovat hyvin eri ikäisiä, mutta myös erikuntoisia.

Vanhan hautausmaan puistossa vanhimmat puut ovat puiston perustamisen ajoilta eli 1770-luvulta. Hyvin vanhoja ovat myös esimerkiksi Aulangontien lehmukset.

– Hautausmaan puistossa on suurin osa lehtipuita: vaahteroita, koivuja ja tammia. Tämä puisto olisi todella ankea ilman vihreyttä. HäSa

 

Laho on tavallinen ongelma

Vanhan hautausmaan puiston kuntotutkimusta tehdään vielä ensi viikolla.

Yleisimmät kaupungin puista löytyvät ongelmat ovat lahoaminen, onkalot, sienitaudit, rakenneviat ja juuristovauriot.

Arboristeja on koulutettu Suomessa vuodesta 1998. Koulutus kestää kaksi vuotta, mutta pohjalla pitäisi olla puutarha- tai metsätalouden perustutkinto.

Hämeenlinnassa on kolme arboristia.

Puiston puita on aina hoidettu, mutta järjestelmällinen hoito alkoi 20 vuotta sitten.

Arboristit ovat puistojen, katualueiden ja puustoisten virkistysalueiden yksittäisten puiden ja puuryhmien hoitoon erikoistuneita ammattilaisia.

Nykyisin joillakin puunhoitajilla on apunaan mikropora ja ultraäänilaite, jolla puuta päästään katsomaan pintaa syvemmältä.