Kanta-Häme

Kolmas peräkkäinen hyvä vuosi

Hattulassa viime vuosi oli talouden tunnuslukujen perusteella kolmas peräkkäinen hyvä vuosi. Kunnanjohtaja Lauri Innan mukaan nyt ei silti auta alkaa löysäillä, sillä tiukkaa kulukuria ja tarkkaa harkintaa tarvitaan jatkossakin.

Talous- ja henkilöstöjohtaja Annu Kalliaisenaho kehuu kunnan koko organisaatiota eli henkilöstöä ja luottamusmiehiä kunnan strategian ja talouden tasapainottamisohjelman omaksumisesta ja noudattamisesta.

– Aika läheltäkin on esimerkkejä siitä, että vastaavia ohjelmia kyllä laaditaan, mutta niitä ei noudateta, hän huomauttaa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.) pitää viime vuoden tilinpäätöstä hyvänä sikälikin, että kunnassa vaihtui kaksi johtavaa virkamiestä eli kunnanjohtaja ja tekninen johtaja. Virantäyttöprosessi ja henkilöstömuutokset vaikuttavat aina myös toimintaan, ja siinä valossa tulos on mainio.

Lauri Inna aloitti kunnanjohtajana tämän vuoden alussa, uusi tekninen johtaja Juha Prittinen taas ehti hoitaa virkaa sijaisena jo viime syksyn.

– Meillä on nyt kolmena vuonna saatu kerättyä heilahtelut pois putsaten noin 1,5 miljoonan euron ylijäämä. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on tällä hetkellä yli 5 miljoonaa euroa, kun se pienimmillään vuonna 2012 oli vain hieman yli miljoona, Annu Kalliaisenaho vertaa.

Myös Hattulan lukemia rasittaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämän kirjaus, joka on 1,2 miljoonan euron suuruinen. Ilman sitä taseen kumulatiivinen ylijäämä olisi ollut varauksen verran suurempi.

Käyttötalouden tunnusluvut ovat Kalliaisenahon mukaan hyviä, mutta talouden tasapainottaminen vaatii silti pitkäjänteistä työtä.

Verotuloja ja valtionosuuksia Hattulassa kertyi viime vuonna odotusten mukaan, ja kunnan käyttömenot kasvoivat vain 0,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Vuosikate oli viime vuonna 320 euroa per asukas, mikä on melko tarkkaan maan kuntien keskiarvo.

Kunnan lainamäärä kasvoi kerralla roimasti eli kunta otti noin 6 miljoonaa euroa lisää lainaa. Näin oli suunniteltukin, sillä tänä vuonna valmistuva monitoimitalo Juteinikeskus on kunnan lähivuosien suurin hanke.

– Mutta Juteinikeskuksen valmistumisen jälkeenkin rahaa tarvitaan esimerkiksi korjausrakentamiseen, ja sen takia tässä täytyy olla tarkkana.

Yksi kiireellisimmistä on Parolan terveysaseman mahdollinen remontointi, ja kiinteistön kuntoa selvitetään parhaillaan.

Kuntien taloudellista asemaa verrataan usein kuudella kriteerillä, jotka osoittavat, onko kunnan talous kriisissä tai kriisiytymässä. Hattulalla kriteereistä neljä, eli positiivinen vuosikate, maltillinen tuloveroprosentti, kohtuullinen lainamäärä per asukas sekä taseen ylijäämä, osoittavat hyvää tilannetta.

Sen sijaan kaksi, eli matala omavaraisuusaste ja korkea suhteellisen velkaantumisen aste, antavat aihetta huoleen.

– Molemmat kertovat juuri siitä, että on investoitu ja lainarahalla, Kalliaisenaho sanoo.

Hän sanookin, että lähivuosina kunnan tulorahoitusta eli esimerkiksi kunnan keräämiä maksuja on syytä vahvistaa ja menojen kasvua pitää samaan aikaan hillitä.

Kunnanjohtaja Innan mukaan Hattulan näkymät vaikuttavat kuitenkin hyviltä.

Uuden Kanungin alueen tontit kiinnostavat jo nyt, vaikkeivät ne ole vielä myynnissä. Kunnan suurimman työnantajan eli Panssariprikaatin asema vahvistuu ja henkilöstön määrä on siellä kasvussa.

Hattulassa on myös käynnistetty uudelleen Parolan keskustan kehittämistyö, joka tosin on vasta alkumetreillä.

– Se on kuitenkin erittäin tärkeä ja näkyvä hanke, siinä mietitään muun muassa liikennejärjestelyjä, vanhan kunnanviraston pihapiirin tulevaa käyttöä ja muitakin vetovoima-asioista, Kari Ventola sanoo. HÄSA

———————————-

Oikaisu 6.4.2016 klo 12:26

Hattulan viime vuoden tilinpäätöksestä kertovassa jutussa (HäSa 6.4.2016) oli virhe. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämä ei vaikuttanut viime vuoden tulokseen, vaan alijäämästä johtuva pakollinen varaus kirjattiin suoraan taseeseen. Ilman sitä taseen kumulatiivinen ylijäämä olisi ollut varauksen verran suurempi.