Kanta-Häme

Kolmasosa ei käytä saippuaa käsienpesussa

Sairion päiväkodin lapset tietävät, milloin kädet pitää pestä.

– Kun mennään pihalle, kun tullaan pihalta ja kun käydään pissalla! kertoo 5-vuotias Yki Lähteenmäki.

Samanikäinen Henna-Maija Heinonen täydentää:

– Ja kun saadaan välipalaa!

Päiväkodissa käsihygienia on jatkuvasti osa arkea. Infektiokausi alkaa heti kun kesälomat loppuvat ja jatkuu koko syksyn. Lastentarhanopettaja Annasofia Ruohonen kertoo, että ensimmäisen kerran kädet pestään heti, kun aamulla tullaan päiväkotiin.

Pahimpina tartunta-aikoina turvaudutaan desinfiointiaineisiin. Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan ole yhtä hyviä käsienpesijöitä kuin päiväkodin lapset.

Joka kymmenes ei pese lainkaan

Vain 5 prosenttia ihmisistä pesee käsiään riittävän kauan infektioita aiheuttavien bakteereiden tappamiseen, eikä 10 prosenttia ihmisistä pese käsiään lainkaan. Kolmasosa ei käytä käsien pesussa lainkaan saippuaa, sillä se kuivattaa ihoa.

Keskimäärin pesu kestää 5–8 sekuntia ja kuivaus 10 sekuntia. Kunnollisen käsien pesun pitäisi kestää puolesta minuutista minuuttiin, ja käsien kuivaamiseen pitäisi kuluttaa yhtä pitkä aika.

Helsingin Yliopiston Hjelt-instituutin tutkimuksen mukaan puuvillakangas ja paperi ovat parhaimmat materiaalit käsien kuivaukseen. Niiden tehokkuus perustuu mekaaniseen hankaukseen, jonka ansiosta 99,99 prosenttia bakteereista hävisi käsistä.

Vaikka kädet olisi pesty huonosti, pelkkä huolellinen kuivaus kankaalla tai paperilla voi riittää hävittämään mikrobit.

Jet air -puhaltimet, eli kuivauslaitteet, joissa ilma puhaltaa voimakkaasti alhaalta ylöspäin, todettiin huonoimmaksi vaihtoehdoksi, sillä ne levittävät bakteereja huoneilmaan ja pinnoille. Tutkimuksessa kolibakteereja löytyi jopa parin metrin päästä puhaltimesta.

Sairauspoissaoloja huonosta käsienpesusta

Kuivaustavalla on väliä, sillä käsihygienian taloudellinen merkitys sairauspoissaolojen muodossa on huomattava. Lisäksi sillä on suurta vaikutusta terveyteen ja esimerkiksi sairaalabakteereiden ja -infektioiden syntyyn.

– Puuvillapyyhkeellä kuivaaminen on myös ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Se korvaa kertakäyttöiset materiaalit ja vähentää näin selkeästi syntyvää jätemäärää. Pyyherulla tarjoaa elinkaarensa aikana yli 11 000 kuivausta, kertoo Lindströmin projektipäällikkö Marja Hautanen. (HäSa)