Kanta-Häme

Kolme asiaa, jotka kannattaa tietää pullovedestä – Kasvava kulutus käy kalliiksi ympäristölle

Kesän ennätyshelteillä pullovedet loppuivat kaupoista. Vaikka suomalainen vesi on maailman parasta, erilaisten pullotettujen vesienmyynti kasvaa koko ajan. Muovipulloissa vesi käy kalliiksi myös ympäristölle.

1. Kulutus

Suomalaiset juovat yhä enemmän pullotettuja vesiä. Vuonna 2016 pullotettuja vesiä, kivennäisvesiä ja lähdevesiä kulutettiin 19,6 litraa suomalaista kohden. Vielä kymmenen vuotta sitten määrä oli noin 14 litraa.

Euroopan virvoitusjuomajärjestö Unesda arvioi, että vuonna 2016 vesiä myytiin arviolta 108 miljoonaa litraa.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten pullotettujen vesien myynnin osuus tästä oli yli 73 miljoonaa litraa. Määrään kuuluvat sekä hapotetut että hapottomat pullotetut vedet. Myynti on noussut tasaisesti vuodesta 1990 asti, viime vuonna vajaalla kahdella miljoonalla litralla.

Eniten suosiotaan ovat kasvattaneet hiilihapotetut vedet sekä erilaiset ”lisäarvovedet”, joihin on lisätty esimerkiksi makuja, mineraaleja ja vitamiineja.

Suomalaiset juovat silti EU-maista vähiten pullotettuja vesiä. Vuonna 2016 kärkipaikkaa pitävässä Italiassa vesiä kulutettiin vajaa 186 litraa asukasta kohden, vaikka hanavesi on pääosin juomakelpoista.

Maailmanlaajuisesti vesipulloja ostetaan joka minuutti miljoona kappaletta, yli 100 miljardilla eurolla vuosittain. Vuonna 2016 koko maailmassa myytiin 480 miljardia vesipulloa, kun luku oli vielä vuonna 2014 300 miljoonaa. Vuoteen 2021 mennessä määrä kasvaa yli 580 miljardiin.

Monissa kaupungeissa ja erityisesti kehittyvissä maissa ei ole turvallista juoda hanavettä, joten pullotettu vesi voi olla ainoa vaihtoehto.

 

2. Ympäristö

Suomessa juomapullot kierrätetään pullonpalautusjärjestelmän avulla. Näin on tehty myös muovisille vesipulloille vuodesta 2008 lähtien. Pantillisen kierrätysjärjestelmän kautta 92 prosenttia muovipulloista palautuu uudelleenkäyttöön.

Monessa muussa maassa panttijärjestelmää ei ole, ja muovipulloista syntyy suuria jätevuoria. Maailmanlaajuisesti muovisia juomapulloja ostetaan miljoona minuutissa, ja niitä tuotetaan lähes 20 000 kappaletta joka sekunti. Muovisista juomapulloista on ennustettu yhtä suurta ympäristökatastrofia kuin ilmastonmuutoksesta.

Vuonna 2002 Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi ulkomaisen pulloveden vuoden turhakkeeksi. Liiton mukaan pullovesi on ylipäätään Suomessa lähinnä turhake, ellei olla esimerkiksi saaristossa tai muuten vaikean vedensaannin päässä.

Pelkkä vesipullojen kierrätys ei kuitenkaan pelasta ympäristöä. Kierrätys vähentää muovipullon hiilijalanjälkeä vain 20 prosentilla, kertoo Carbon Trustin tutkimus vuodelta 2013. Yhden vesipullon valmistamiseen kuluu kolme kertaa enemmän vettä kuin pullon sisälle laitetaan. Muovipullon maatumisessa voi mennä jopa 450 vuotta.

Maailmassa käytetään vuosittain yhteensä 245 miljoonaa tonnia muovia, josta neljäsosa on muovisia juomapulloja.

 

3. Hanavesi

Suomessa on maailman laadukkainta hanavettä, kertoo Unescon raportti vuodelta 2003.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan hanavesi on selkeästi parempaa kuin pullotettu vesi. Kaupan hyllyllä vesi vanhenee pullossa, ja mikrobit alkavat kasvaa.

Tutkimuksessa pullovesissä oli keskimäärin 960 mikrobipesäkettä millilitrassa, kun verkostovesinäytteissä pesäkkeitä oli viisi. Suomalaisten pullovesien mikrobipitoisuudet olivat kuitenkin pienemmät kuin ulkomaisten pullojen. Pullotetuista vesistä on löytynyt myös mikromuoveja, jotka ovat haitallisia sekä ympäristölle että ihmiselle.

Hanavesi on myös reilusti edullisempaa kuin pullotettu vesi. Yksi lasi hanavettä maksaa noin 0,06 senttiä, ja ämpärillisen saa noin kolmella sentillä. Pulloveden litrahinta on noin euron.

Heinäkuussa Tampereella pidetyissä nuorten yleisurheilun MM-kisoissa pirkanmaalaisesta hanavedestä tuli hitti urheilijoiden keskuudessa. Urheilijoille tarjottiin pullotetun veden sijaan uudelleentäytettävät juomapullot. Useassa maassa hanavesi ei ole juomakelpoista, joten helteellä janon sammuttaminen hanavedellä oli monelle urheilijalle uutta.

Suomalaisesta vesijohtovedestä havitellaan jopa vientituotetta. Esimerkiksi Kotkassa suunnitellaan pullotetun hanaveden viemistä Kiinaan.

Laadukkaasta vesivarannosta huolimatta Suomeen tuodaan vettä moninkertaisesti enemmän kuin vettä viedään ulkomaille. Suomeen tuodaan vuosittain erilaisia pullotettuja vesiä noin 20 miljoonaa litraa. Ylivoimainen enemmistö 95 prosenttia vesistä tulee Saksasta. Suomalaista vettä viedään ulkomaille pari miljoonaa litraa vuodessa.

Lähteet: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry, Unesda, Pacific Institute, Carbon Trust, Pelastetaan Itämeri (2018), Euromonitor, Orb Media, Greenpeace, The Guardian, Yle, tulli, THL

 

Tuoreimpia artikkeleita