Kolmenkympin nopeusrajoitus parantaisi liikenneturvallisuutta tuntuvasti – Sopisiko se myös Hämeenlinnaan?

Hämeenlinnan poliitikot suhtautuvat positiivisesti keskustan ja asuinkatujen nopeusrajoitusten alentamiseen neljästäkympistä kolmeenkymppiin.

Aiheen nosti suurempaan keskusteluun Pyöräliitto, ja nyt asiassa on tartuttu tuumasta toimeen muun muassa Helsingissä.

 

Sen lisäksi, että nopeusrajoitukset alenevat pääkaupungin keskustassa ja asuinkaduilla, rajoitus alenee myös pääväylillä Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla. Näillä tosin 50:stä 40:een.

Päätöksen taustalla on turvallisuus. Nopeusrajoitusten alentaminen on kansainvälisten tutkimusten mukaan vähentänyt liikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrää yli puolella.

Myös EU-parlamentti suosittelee 30 km/t-nopeusrajoitusta asuinalueilla ja yksikaistaisilla teillä kaupunkialueilla, joilla ei ole pyöräkaistaa, lasten, ikääntyneiden ja vammaisten suojelemiseksi.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) nosti Helsingin tilanteen esiin Facebook-sivullaan heinäkuun lopulla. Hän on edelleen sitä mieltä, että rajoituksia Hämeenlinnassa voisi ehdottomasti alentaa.

– Etenkin koulujen, päiväkotien ja keskustan alueella. Se kertoisi myös siitä, että olemme lapsiystävällinen kaupunki.

Rautio kertoo, että nopeusrajoitusten arvioiminen on osa keskustavisiota, joka tähtää muun muassa keskustan tiivistämiseen ja kevyenliikenteen mahdollisuuksien parantamiseen.

– Jos alemmat nopeusrajoitukset toimivat muuallakin, miksi ne eivät toimisi meilläkin. Uskon, että on vain ajan kysymys, milloin rajoituksia lasketaan.

Raution mukaan asiasta ei kuitenkaan ole vielä olemassa päätöksiä, vaikka siitä onkin käyty keskustelua.

 

Hämeen Sanomien soittokierroksen perusteella kaikkien puolueiden valtuustoryhmien ryhmänjohtajat suhtautuvat nopeusrajoitusten laskemiseen positiivisesti.

– Se lisää jalankulkijoiden turvallisuutta ja keskustan viihtyisyyttä, mutta pitäisi tietenkin katsoa tarkkaan paikat, missä rajoitusta laskettaisiin, Anne Laatikainen (sdp.) sanoo.

Samaa mieltä ovat Marjatta Rahkio (kesk.) ja Irma Taavela (vas.)

– Liikennettä on Hämeenlinnassa vähemmän kuin Helsingissä. Aivan ydinkeskustassa on muutama katu, jolla 30 on järkevä nopeus, Rahkio toteaa.

– En näe sille mitään estettä, että miksei voisi ajaa hiljempaa. Se on perusteltua etenkin jos se voi vähentää kolareita, Taavela puolestaan sanoo.

 

Pyöräliitto on kiinnittänyt huomiota etenkin alempien nopeusrajoitusten kevyen liikenteen turvallisuutta parantavaan vaikutukseen. Myös Hämeenlinnassa autojen hidastumisen arveltiin parantavan kaupungin pyöräilyolosuhteita.

– Etenkin, kun nyt on puhuttu paljon pyöräteiden tarpeesta. Jos autot ajaisivat tarpeeksi hitaasti, pyörät voisivat ajaa myös ajoradalla, Helena Lehkonen (kok.) sanoo.

Veera Jussila (vihr.) nostaa pyöräilijöiden lisäksi esiin myös kävelijöiden ja koululaisten turvallisuuden.

– Nopeusrajoitusta saisi laskea myös keskustan ulkopuolella taajamissa, missä on useita vaaranpaikkoja koululaisten näkökulmasta. Yksi tällainen on Rantatiellä Käikälässä, mistä on tullut useita yhteydenottoja.

 

Ongelma tosin eivät ole pelkästään nopeusrajoitukset, vaan myös niiden noudattamattomuus.

– Joissakin kohdissa, missä on suoraa tietä ja autoilijat yrittävät ehtiä seuraaviin valoihin, voi ainakin minun kokemukseni mukaan 40 ylittyä. Siinä ihmiset saisivat mennä itseensä, Teija Arvidsson (kd.) huomauttaa.

Myös Lulu Ranne (ps.) on huomannut saman asian.

– Ydinkeskustassa rajoitus voisi olla paikallaan. Tosin pitää miettiä, miten rajoitusta valvotaan ja miten rajoitusalue rajataan. Ongelmahan on, että rajoituksia ei tälläkään hetkellä noudateta.

Ranne korostaa myös, että laajemman nopeusrajoituksen alentamisen sijaan tärkeämpää on, että Hämeenlinnassa jatketaan koulu- ja päiväkotireittien osalta nopeusrajoitusten tarkentamista ja hidastetöyssyjen rakentamista. _HÄSA