Seminaarin koulun viereen on yhä tulossa tornitaloja – Valtio myi tontin alunperin tutkimus- ja koulutustoimintaan

Ehkä jopa 12-kerroksisten kerrostalojen rakentaminen Kaurialaan, Seminaarin koulun kortteliin, on yhä vireillä, vaikka alueen kaavan muuttamista ei ole vieläkään aloitettu.

Kaupungin viimeisimmässä kaavoituskatsauksessa alueen kaavamuutoksen oli tarkoitus alkaa tänä vuonna.

Asemakaava-arkkitehti Jari Mettälä kertoo, että kiinteistön omistajalta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä (SYK), ei ole tullut tarvittavaa kaavamuutoshakemusta.

Pian julkaistavassa uudessa kaavoituskatsauksessa tuo Seminaarin koulun korttelin pohjoispuolinen alue on siirretty niin sanottuihin odottaviin hankkeisiin, jotka voitaisiin kaavoittaa vuosina 2021–2025.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä.

 

Kaupunginvaltuuston kaksi kuukautta sitten hyväksymä keskustan kehittämisen strateginen linjaus, Keskustavisio 2035, määrittelee Seminaarin alueen ”potentiaaliseksi muutosalueeksi”, jonne voisi tulla 760 asukasta.

SYK:n toimitusjohtaja Sanna Sianoja sanoo, että alueen kehittämistä ”työstetään yhä”.

Tammikuussa yhtiön kampuskehityksen ja markkinoinnin johtaja Juha Uotila piti Hämeen Sanomien haastattelussa alueen potentiaalia isona ja arvioi, että asian tutkimiseen menee noin vuosi.

– Kaavoitusasiat kestävät välillä pitkään. Mietimme järkeviä ratkaisuja, jotka olisivat myös kaupungin näkökulmasta toimivia, sanoo nyt toimitusjohtaja Sianoja.

– Emme me halua alueen kehittämistä jarrutella. Ajatus on, että ensi vuoden aikana pääsisimme asiassa eteenpäin.

Ovatko myös 12-kerroksiset talot yhä mahdollisia? Entä voisiko alueelle tulla myös kerrostaloja pienimuotoisempaa rakentamista?

– Toki tarkastelemme yhä kaikkia vaihtoehtoja. Eivät ne kerrokset ole koskaan itseisarvo. Toisaalta tontin on oltava optimaalisesti käytössä, toisaalta täytyyhän sen myös toimia paikallisesta näkökulmasta ja paikallisessa markkinassa, Sianoja vastaa.

– Koska en uutena toimitusjohtajana tiedä kaikkia yksityiskohtia, en pysty tarkemmin ottamaan niihin kantaa.

Hämeen Sanomat pyysi haastattelua asian hyvin tuntevalta Juha Uotilalta, mutta SYK päätti, että haastattelun antaa uusi toimitusjohtaja. Hän aloitti työssään marraskuun alussa.

 

Tontille sijoittuu kaavoituskatsauksen mukaan ”alustavan tarkastelun perusteella” noin 13 asuinkerrostaloa. Kerroksia tulisi 4–12.

Korkeat talot ovat mukana myös kaupungin selvityksessä korkean rakentamisen vaikutuksista. Se valmistui maaliskuussa 2018..

Selvityksessä tutkittiin sellaista rakentamista, jonka sijoituspaikat perustuivat pääosin kaupungille tulleisiin alustaviin tiedusteluihin nykyistä korkeamman rakentamisen mahdollisuuksista.

Korkealla rakentamisella selvityksessä tarkoitetaan Kaurialassa vähintään 12:ta kerrosta. Keskustassa korkeaa rakentamista olisi vasta kymmenen ja Hätilässä kahdeksan kerrosta.

Seminaarin alueelle selvitys suosittelee myös 12-kerroksisten talojen sallimista. Samalla muistutetaan, ettei rantareitillekin näkyvillä taloilla saa heikentää Hämeen linnan maisemaa ja kaupunkikuvallista arvoa.

Selvitys suosittelee erityisesti rakennusten korkeimpien osien ”huomiota herättämätöntä” väritystä ja patistaa keventämään raskaan näköisten talojen ilmettä myös muin arkkitehtonisin keinoin.

 

SYK osti noin 1,6 hehtaarin tontin Seminaarin koulun vierestä vuonna 2012 valtion Senaatti-kiinteistöiltä 724 000 eurolla. Kauppakirjasta ilmenee, että ostaja sitoutui käyttämään tonttia vain tutkimus- ja koulutustoimintaan ja niitä tukevaan toimintaan.

Kerrostaloaikeiden kanssa ristiriidassa olevasta sanamuodosta huolimatta kaupunki voi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan käynnistää kaavoituksen, jos se katsotaan järkeväksi kaupunkirakenteen kannalta ja jos hakemus tulee.

SYK:n Sianoja ei tiedä miksi kirjaus on tehty.

– Emme julkisuudessa käsittele sopimuksia, joita olemme eri yritysten kanssa tehneet. Seminaarin koulun alueen tarkastelu mielestäni tukee kaupungin strategisia lähtökohtia.

Millainen liiketoiminta-ajatus maakaupan takana oli?

– Se oli luonteva jatko aiemmille kiinteistöomistuksille tuossa korttelissa. Meille on ideaalia olla kehittämässä sitä vielä rakentamatonta lähialuetta. Haluamme siihen hyvän kokonaisuuden. Koulun ja mahdollisen asumisen pitää tukea toisiaan._HÄSA