Kanta-Häme

Kommentti: 73 % turvapaikanhakijoista ei hallitse suomen aakkosia

               
Kaikkialla maailmassa maahanmuuttajien sopeutuminen uuteen kotimaahan noudattaa samaa kaavaa: ensimmäisen sukupolven aikuiset maahanmuuttajat säilyttävät oman äidinkielensä, mikä vaikeuttaa sopeutumista merkittävästi.
 
Heidän lapsensa ottavat kotikielensä rinnalle uuden kotimaansa kielen ja kotoutuvat kielitaidon ansiosta kivuttomammin kuin vanhempansa.
Teimmepä Suomessa mitä tahansa, näin asiat menevät meilläkin turvapaikanhakijoiden kohdalla.
 
Opetusministeriö julkaisi tutkimustasoisen selvityksen turvapaikanhakijoiden osaamisesta. Selvityksessä kartoitettiin myös luku- ja kirjoitustaitoa tulijoiden äidinkielellä ja koulukielellä.
 
Ensin hyvä uutinen: ”Suurin osa osaa lukea ja kirjoittaa joko toisella tai molemmilla. Vain 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa lainkaan.”
 
Sitten huono uutinen: ”Koulutusväylien suunnittelua varten kartoitettiin myös tekninen luku- ja kirjoitustaito latinalaisella kirjaimistolla. Suurin osa (73 %) tarvitsee eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa.”
 
Suomeksi sanottuna 73 prosenttia turvapaikanhakijoista ei hallitse suomalaisia aakkosia kunnolla. Tulos on odotettu ja realistinen, koska valtaosa tulijoista on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan arabiaksi.
 
Mekään emme oppisi helposti arabialaisia aakkosia
Jokainen meistä voi miettiä, miten kovaan paikkaan joutuisi, jos lapsuusvuosiensa jälkeen joutuisi vaihtamaan aakkosensa kyrillisiin aakkosiin tai arabialaisiin aakkosiin.
 
Seurauksenkin tiedämme: läheskään kaikki meistä eivät oppisi kovin hyvin Venäjällä tai arabimaissa käytettäviä aakkosia.
 
Kun luku- ja kirjoitustaito jäisivät selvästi valtaväestön osaamistason alapuolelle, emme työllistyisi ja sopeutuisi kovin hyvin venäläiseen tai arabialaiseen yhteiskuntaan.
 
Ei ole suurta liioittelua väittää, että Suomen koulutusjärjestelmä on modernin ajan historiansa suurimman haasteen edessä. Kymmenille tuhansille lapsuuden ohittaneille ihmisille on opetettava suomalaiset aakkoset.
 
Eikä kyse ole siitä, että maahanmuuttajat oppivat luettelemaan aakkoset rimpsuna – heidän on opittava kirjoittamaan ja lukemaan niillä.
 
”Kartoituksen perusteella voidaan sanoa, että jatkossa vastaanottokeskuksessa voitaisiin järjestää turvapaikkapäätöstä odottaville luku- ja kirjoitustaitoa sekä muita opiskeluvalmiuksia vahvistavaa koulutusta”, selvityksessä todetaan. Voitaisiin-ilmaisu on syytä vaihtaa muotoon ”pitää jatkossa järjestää”.
 
Maahanmuuttajille ei pidä puhua englantia
Oleskeluluvan saavien kielikoulutuksen on oltava mittavaa, ja siihen on investoitava miljoonia euroja. Kielikoulutukseen osallistumisen on oltava maahanmuuttajille pakollista siten, että osallistumattomuudesta koituu seurauksia.
 
Jokaisen meistä on muutettava asennettamme ja toimintatapojamme. Maahanmuuttajille on puhuttava – ja puhuttava suomen kielellä. Englannin kielen käyttö on haitallista, koska se estää turvapaikanhakijoita sopeutumasta.
 
Edes hyväkään englanti ei riitä suomalaisilla työmarkkinoilla, jos suomen osaaminen on nollatasoa. Tämän ovat meille kertoneet hivenen katkerina jopa monet amerikkalaiset.
 
Koko peruskoulun tulevaisuus on uhattuna
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten suomen opetukseen on kohdennettava resursseja valtavasti – miljoonia ja miljoonia euroja lisää. Jos poliitikkomme eivät tätä tee, puutteellinen aakkosten hallinta johtaa siihen, että peruskoulujen opettajat eivät pysty opettamaan asioita, jotka heidän opetussuunnitelman mukaan pitäisi opettaa. Kun huonosti suomen kielen hallitsevien lasten ja nuorten osuus kasvaa koulussa, keskiluokkainen kantaväestö äänestää jaloillaan ja yrittää saada lapsensa oppimisympäristöltään parempaan kouluun.
 
Totuus ei muuksi muutu, vaikka pitäisimme sitä poliittisesti epäkorrektina.
 
Jos koulutuspolitiikassa ei suomen kielen opettamiseen nyt käytetä euroja, peruskoulujärjestelmämme on vaarassa. Helsingissä ollaan jo tilanteessa, jossa yksityiset peruskoulut ylpeilevät sillä, että niillä ei ongelmia ole maahanmuuttajien vähäisen osuuden takia. Ylpeily on epävirallista: se elää ja voi hyvin opettajien, oppilaiden ja vanhempien keskuudessa. Yksityiselle peruskoululle rauhallisen oppimisympäristön lupaaminen on kilpailu- ja markkinointivaltti.
 
Poliittinen paine sallia yksityiskoulujen perustaminen saattaa kasvaa
 
Helsingissä on paljon vanhoja yksityiskouluja. Yksityisen peruskoulun perustaminen on luvanvaraista. Jos maahanmuuttajien puutteellisesta kielitaidosta johtuvat ongelmat kasvavat julkisissa peruskouluissa, syntyy ainakin kaupungeissa poliittista painetta sallia yksityisten peruskoulujen perustaminen.
 
Lupia ei myönnetä kunnallisesti, vaan yksityisten peruskoulujen määrästä päättää maan hallitus.
 
”A, b, c, d, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, o, p, q, r, s, t, u, v, w, x, y, z, å, ä, ö.”
Nyt tarvitaan nopeita ja sisällöltään vahvoja päätöksiä siitä, missä nämä taikakirjaimet ja niiden soveltaminen opetetaan maahanmuuttajille. Pelissä on paljon enemmän, kuin mitä äkkiseltään haluamme itsellemme myöntää.
 
Pelissä saattaa olla peruskoulujärjestelmämme tulevaisuus.
 
Kirjoittaja on Lännen Median politiikan toimittaja, VTM. Koulutukseltaan hän on myös historianopettaja.