Kanta-Häme

Kommentti: Huijata voi vahingossakin, ja siksi Kelan on syytä tehdä siitä vaikeaa

Kuva: Pekka Rautiainen

Useampi Kansaneläkelaitoksen etuisuuksia elämänsä aikana hakenut on varmasti tuskastellut saman asian kanssa: toivottavasti ne eivät pyydä mitään takaisin.

Ero tahallisella ja tahattomalla rahan huijaamisella Kelalta voi olla pieni.

Viime vuonna Kela kirjasi epäiltyjä etuisuuksien ja tukien huijaamisia enemmän kuin aikaisempina vuosina.

Joskus epäillyt väärinkäytökset eivät johda syytteeseen.

Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen kertoi yleisimmän syyn syyttämättäjättämispäätökseen olevan se, että teon tahallisuutta ei voida todistaa.

Rikoslain petosta koskevassa kohdassa puhutaan erehdyttämisestä tai erehdyksen hyväksikäytöstä rangaistuksen perusteena.

Tukien kohdalla erehdyksen hyväksikäyttö ei välttämättä ole tietoista. Kelan paperiviidakkoon on varmasti useampikin ihminen eksynyt.

 

Tulorekisterin laajentuminen vuonna 2021 koskemaan eläkkeitä ja etuuksia auttaa varmasti asiaan.

Mitä vähemmän ihmisillä on mahdollisuuksia huijata rahaa Kelalta, sitä vähemmän he tekevät sitä vahingossa.

Tarkoituksellisesti rahaa huijaaviin se tuskin puree, sillä joidenkin silmissä Kelan maine on negatiivinen.

Onhan meillä kaikilla oikeus ottaa pois siltä, mikä ei ikinä anna tarpeeksi.

Silloin Suomen oman Nottinghamin sheriffin, eli Kelan virkailijan, huijaaminen ei tunnu niin pahalta.

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic