Kanta-Häme

Kommentti: Opettajat katsovat omaan napaan – Veikö korona kansankynttilöiden solidaarisuuden ja moraalin?

Tuulia Viitanen

Suurin osa opettajista on sitä mieltä, ettei kouluja pidä enää tänä keväänä avata. Etäopetus kuulemma sujuu hyvin ja opettajien terveys vaarantuisi, jos kokoonnuttaisiin pariksi viikoksi perinteisiin koululuokkiin. Perusteena on käytetty sitäkin, ettei toukokuun kahtena viimeisenä viikkona kouluissa tehdä mitään. Miksi siis vaivautua tulemaan fyysisesti paikan päälle?

Etäkoulun jälkeen varmasti on kirittävää. Kaksi viimeistä kouluviikkoa voi tehdä tavallisia kouluhommia eikä valmistella koko koulun kevätjuhlaa.

Etäkoulun puolesta puhujat myös sanovat, että on hankalaa aloittaa normaali koulutyö kahden viikon vuoksi. Perustelu ihmetyttää. Mitä hankalaa siinä on, että töitä tehdään mahdollisesti kaksi viikkoa koululuokissa? Väistämättä tulee mieleen, jäikö opettajille oma vapaus päälle?

Koulu on yhteisönä monelle koululaiselle tärkeä. Saa opetusta, turvallisen aikuisen, kavereita ja lämpimän aterian – päivärytmin. Kouluja ei pidä avata vain syrjäytymisvaarassa olevien vuoksi vaan ihan jokaisen lapsen. Koulupäivän aikana saa sosiaalisia kontakteja, jotka ovat koronan vuoksi olleet tauolla. Jo pelkästään fyysinen koulu luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Jos kouluja ei avata, se tarkoittaa sitä, että osa koululaisista on täysin oman onnensa nojassa maaliskuusta elokuuhun asti. Kestääkö yhteiskunta sen?

Koronan aikana on paljon puhuttu yhteen hiileen puhaltamisesta – selviämisestä yhdessä.

Missä on kansankynttilöiden solidaarisuus ja moraali?

Lue myös: Hämeenlinnan opettajat eivät näe syytä avata kouluja viimeisiksi viikoiksi – ”En tiedä yhtäkään, joka olisi puolesta”

Päivän lehti

29.5.2020