fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Kommentti: Työllisyyslukuja ei kannattaisi ihastella – Tilastokikka romautti nuorisotyöttömyyden

Tilastokeskuksen luvut kertovat muutenkin heikosti ihmisten todellisesta työtilanteesta, arvioi taloustoimittaja Arno Juutilainen.
Oppivelvollisuusikää muutettiin niin, että jatkossa nuorten oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen asti. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste nousi lokakuussa vuoden takaisesta 1,4 prosenttiyksikköä 72,3 prosenttiin. Ekonomistit ihastelevat työllisyyden parantuneen odotettua paremmin.

Työllisyysluvuissa erityisen kiinnostavaa on nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysasteen roima pudotus. Työttömyysaste romahti 30,7 prosenttia 12,4 prosenttiin.

Nuoria työllisiä oli nyt 229 000. Heitä oli hieman enemmän kuin vuosi sitten, mutta reilusti vähemmän kuin kaksi vuotta sitten ennen koronaa. Työllisiä nuoria oli 241 000 lokakuussa 2019. Jos siis unohdetaan koronavuoden vaikeudet, nuorten todellinen työllisyys on yhä heikentynyt.

Miksi sitten tilastot väittävät, että nuorten työllisyysaste on parempi kuin vuosikausiin? Koululaisia ja opiskelijoita hyväksytään käytännössä vain harvoin työttömiksi. Tänä vuonna oppivelvollisuusikä korotettiin 18 vuoteen. Tilastokikka toimi.

 

Tilastokeskuksen luvut kertovat muutenkin heikosti ihmisten todellisesta työtilanteesta. Tilastokeskus ei hevillä huoli työtöntä työttömäksi. Työttömän on aktiivisesti etsittävä työtä. Lomautetusta tulee työtön vain, jos lomautus on kestänyt kolme kuukautta tai se on tehty toistaiseksi.

Tunnin tutkimusviikolla työtä tehnyt on jo työllinen. Julkinen valta saa siis työttömästä helposti tilastollisen työllisen järjestämällä hänelle tunniksi työtä.

Työ- ja elinkeinoministeriön kortistoissa on paljon enemmän työttömiä kuin kaksi vuotta sitten ennen koronaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 31,7 prosenttia vuoden takaisesta. Koronan vaikutus on haipunut, mutta työttömyys jatkuu tilastoja pahempana vitsauksena.

Kuva: Pekka Rautiainen

Menot