Kanta-Häme

Kompromissi, joka saa kiitosta

Ikäihmisten lautakunta päättää Raitaharjun kohtalosta keskiviikkona. Esitys on, että vanhainkoti suljetaan vasta, kun korvaava vaihtoehto on selvillä. Renkolaiset on jatkossakin tarkoitus hoitaa Rengossa. Ongelmana on rahoitus, jota Raitaharjulle ei ensi vuodeksi ole.

95-vuotias Martta Lönnqvist on tyytyväinen.

Lönnqvist nauttii, kun on saanut palata Hämeenlinnan Ilonpisarassa viettämänsä jakson jälkeen kotikulmilleen. Oltavat olivat Ilonpisarassakin hyvät, mutta Rengossa on enemmän tuttuja.
– Tutut käyvät katsomassa ja oma tytär asuu kylillä, alkuvuonna Raitaharjuun muuttanut Lönnqvist kertoo.
Ikkunasta avautuu näkymä Rengon kylille. Lönnqvist tarkkailee mielellään liikennettä ja ihmisiä. Näkymästään hän ei halua luopua.

Tarkkaan hän on seurannut myös Raitaharjun kohtalosta käytyä keskustelua Hämeen Sanomista.

– Toivon, ettei täältä enää vietäisi minnekään maailmalle, Lönnqvist kiteyttää.

Toive näyttää toteutuvan.

Valtuusto päätyi maanantaina yksimielisesti kompromissiin. Valtuusto linjasi, ettei vanhainkotia lakkauteta vielä ensi kesäkuussa.

Raitaharjun kohtalosta päättää lopullisesti ikäihmisten lautakunta ensi keskiviikkona.

Lautakunta saa tuolloin eteensä päätösehdotuksen, jonka mukaan Raitaharju jatkaa vanhainkotina, kunnes korvaavista vaihtoehdoista on sovittu.

Valtuuston linjauksen mukaisesti renkolaisille vanhuksille tarjottaisiin jatkossa ympärivuorokautista hoivaa Rengossa. Lautakunnan odotetaan jatkavan vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittämistä ja arviointia.

Ikäihmisten palveluista vastaavan tilaajapäällikkö Leena Harjulan mukaan päätös merkitsisi, että Raitaharjun asiakaspaikat täytetään jatkossakin sitä mukaan, kun ne vapautuvat.

– Raitaharjua ei ryhdytä tyhjentämään vähitellen. Mitään ei tehdä ennen kuin on olemassa vaihtoehto sille, miten renkolaisten hoiva järjestetään, Harjula sanoo.

Kaupungin näkökulmasta tämä on kustannuskysymys, sillä kaupungin omissa yksiköissä käyttöaste pyritään pitämään sataprosenttisena.

Raitaharjuun on jo pitkään sijoitettu vanhuksia myös muualta Hämeenlinnasta, sillä renkolaisten jälkeen paikkoja on jäänyt auki. Näin toimitaan jatkossakin.

– Käyttöasteen on pysyttävä korkeana. Emme ryhdy paikkoja ainakaan merkittävästi vähentämään, sillä kovin pientä yksikköä ei kannata ylläpitää.

Rengon entinen kunnanjohtaja, nykyinen kaupunginvaltuutettu Antti Leinikka (kesk.) on helpottunut.

– Kun veitsi kurkulla pitää neuvotella vahvempia voimia vastaan, pitää olla tyytyväinen ja tyytyä siihen päätökseen, jonka saa. Minusta tässä yritettiin niin hyvää ratkaisua kuin voitiin saada, Leinikka hymyilee.

Leinikan mukaan ratkaisun kanssa on elettävä. 

– Olisi kohtuutonta vaatia tässä vaiheessa isoja investointeja, kun ei tiedetä, mitä sote kahden vuoden päästä tuo tullessaan, hän lisää.

Raitaharjun lakkauttamista vastustaneille renkolaisille kyse on ollut ennen kaikkea lähipalveluiden säilymisestä. Niiden katoamista on pelätty aina kuntaliitoksesta lähtien.

– Edelleen arveluttaa, jos tänne ei jää kaupungin omaa toimintaa lainkaan. Jos jäädään yksityisen ostopalvelun varaan, ei jatkosta voi olla varma, kiteyttää Leinikka.

Raitaharju on epäkäytännöllinen huonokuntoisten vanhusten hoitopaikaksi. Esimerkiksi vessat ovat pieniä, vaikka suurin osa vanhuksista tarvitsee kahta hoitajaa auttajakseen. Rakennuksessa on myös runsaasti turhaa, käyttämätöntä tilaa.

– Linjausten mukaan vanhainkotihoito on vanhanaikaista ja suunta on kohti tehostettua palveluasumista, muistuttaa Raitaharjun palveluyksikön esimies Tuire Ellillä.

Raitaharjun remontti ei ole vaihtoehto, sillä peruskorjausta ei kaupungin investointilistalta löydy.

Tilaajapäällikkö Leena Harjulan mukaan Raitaharjun korvaavat vaihtoehdot olisivat käytännössä uusien esteettömien asuntojen rakentaminen Renkoon tai perhehoito. Yksi mahdollisuus voisi olla myös Pihlajalinnalta ostettavien vanhuspalveluiden määrään lisääminen – jos Pihlajalinna vain päättää lisätä paikkamääräänsä Rengossa.

Toistaiseksi kaikki vaihtoehdot ovat auki, sillä Pihlajalinna ei ole toistaiseksi osoittanut kiinnostusta toiminnan laajentamiseen Rengossa, eikä perhehoitoa ole Rengossa tarjolla. 

Päätösehdotuksen mukaan lautakunnan odotetaan esittävän Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiölle ja Hämeenlinnan Asunnot oy:lle, että ne aloittaisivat tarveselvityksen esteettömästä asumisesta Rengon keskustaan. Aiemmin on puhuttu esteettömistä rivitaloista, mutta myös kerrostalo voisi olla vaihtoehto.

Harjula ei odota asiassa nopeita ratkaisuja.

– Kaikki ilmassa leijuvat vaihtoehdot vievät aikaa, eikä puoleen vuoteen tapahdu varmasti mitään.

Niin pitkään kuin Raitaharju on toiminnassa, joutuu kaupunki tekemään välttämättömät vuosikorjaukset.

– Oma kysymyksensä on, vaatiiko paloviranomainen sprinklausjärjestelmää, vai löydetäänkö jokin yhteinen ratkaisu. Tämä riippuu varmasti aika paljon siitä, kuinka pitkästä aikajänteestä puhutaan.

Kipein kysymys on, mistä Raitaharjulle revitään ensi vuodeksi rahoitus. Kaupunginhallitus on hyväksynyt jo budjettiesityksen, jossa on huomioitu Raitaharjun lakkauttamisesta ensi vuodelle koituvat säästöt.

Raitaharjun vanhainkotitoiminnan korvaaminen tehostetulla palveluasumisella olisi tuonut vuositasolla noin 270 000 euron säästöt. Ikäihmisten lautakunnan budjettia on jouduttu karsimaan jo nyt 541 800 eurolla. Raitaharjun lakkauttaminen kesäkuusta 2017 alkaen sisältyi näihin säästöihin.

– Iklassa on nyt siinä kohtaa iso aukko ja siellä on monta muutakin asiaa, jotka edellyttävät isoja päätöksiä.

Lautakunta saa rahoituskuviot mietittäväkseen tammikuussa. Se joutuu käytännössä miettimään, pitäisikö jostain ei-lakisääteisestä palvelusta luopua.