Kanta-Häme

Kongressien Häme-sarjan alkusoitto?

Tänään alkavasta kuudennesta kansainvälisestä Jean Sibelius -kongressista voisi ehkä tulla hämeenlinnalainen perinne eikä vain säveltäjän juhlavuoden huipennus.

Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen aikoo ehdottaa, että viiden vuoden välein järjestettävän kongressin pääkallonpaikka olisi tästä lähtien Sibeliuksen syntymäkaupunki.

– Jos tutkijat ovat olemiseensa tyytyväisiä, niin miksi ei? Autenttista tunnelmaa on yhä jäljellä: Aulanko ja Vanajavesi ovat yhä samat kuin Sibeliuksen lapsuudessa.

Kongressin saaminen pysyvästi säveltäjän nuoruusmaisemiin olisi Korhosen mukaan ”sulka hattuun” koko Suomelle.

– Kongressi toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Kaupunki saa hyödyn, muttei maksa mitään, Korhonen muistuttaa.

Kongressi tuo Hämeenlinnaan yhteensä 42 Sibelius-tutkijaa eri puolilta maailmaa. Ohjelma Verkatehtaalla on tiivis.

Muun muassa Sibelius Works -editioprojektissa mukana ollut musiikin tohtori Anna Pulkkis odottaa viisipäiväiseltä ajatuksia ja näkökulmia, jotka eivät liippaa hänen omaa tutkimusalaansa.

– Tällainen kansainvälinen kongressi, johon on avoin haku, on hyvin tärkeä. Jotta Sibelius-tutkimus olisi elinvoimaista, se ei saa kääntyä sisäpiirin toiminnaksi.

Edellisen kongressin järjestämiseen osallistunut Sibelius-elämäkerturi Andrew Barnett muistuttaa viikonlopun olevan juhlavuoden tärkein alan tutkijoiden kokoontuminen.

Sibelius-tutkimuksella on yhä useita kiviä käännettävänään.

– Esimerkiksi hänen teatterimusiikkiaan ja melodraamojaan on tutkittu varsin vähän. Myös käsitys Sibeliuksen sävelkielestä sekä sen suhteesta aikansa virtauksiin tarkentuu edelleen koko ajan, Pulkkis sanoo.

Hänen mukaansa myös Sibeliuksen ja hänen teostensa yhteiskunnallisista ja poliittisista ulottuvuuksista riittää tutkittavaa.

Barnett huomauttaa, että tuntemattomia kappaleitakin nousee yhä esiin.

– Koska tulkinnalliset ja tutkimukselliset perinteet muuttuvat, uusia näkökulmia löytyy jatkuvasti.

Erkki Korhonen puolestaan odottaa kongressilta ennen kaikkea uusia Sibelius-oivalluksia ja -löytöjä.

– Sibelius-kuva tarkentuu koko ajan. Ympäri maailmaa tehdään esimerkiksi jatkuvasti uusia väitöskirjoja.

Ajatus Hämeenlinnasta kongressien pääkallonpaikkana ei ehkä ole kaukaa haettu. Tutkijat suhtautuvat entiseen lääninpääkaupunkiin lämpimästi.

Yksi kongressin kutsuvierasluennoitsijoista, Torinon yliopiston professori Ferruccio Tammaro, ihastelee sitä, miten taiteilijanero voi pesiä ”mitä odottamattomimmissa paikoissa”.

– Myös hyvin pienissä maaseutupitäjissä, kuten Hämeenlinna 150 vuotta sitten. Tai pikkuinen italialainen Busseto, Giuseppe Verdin syntymäpaikka.

Anna Pulkkis iloitsee Sibeliuksen syntymäkodin säilymisestä, ”vieläpä kuin menneen maailman saarekkeena keskellä modernia kaupunkimaisemaa”.

– Hämeenlinna on itselleni melko tuttu, mutta toivon Sibeliuksen kotikulmien tarjoavan unohtumattomia elämyksiä ulkomaisille Sibelius-entusiasteille. Heidän innostuksensa on aina yhtä sykähdyttävää.

Kuten monet kongressin ulkomaisista osanottajista, myös Andrew Barnett on vieraillut Hämeenlinnassa jo entuudestaan useita kertoja.

– On aina hyvä palata paikkoihin, joissa on vieraillut. Itselleni uutta on esimerkiksi osallistuminen konserttiin Verkatehtaan Vanaja-salissa.

Kongressin muut kutsuvierasluennoitsijat Tammaron ohella ovat professori James Hepokoski Yalen yliopistosta Yhdysvalloista, professori Eero Tarasti Helsingin yliopistosta ja musiikkitieteilijä Marc Vignal Ranskasta. HäSa

Kuudes kansainvälinen Jean Sibelius -kongressi Verkatehtaalla 4.–8.12.