Kanta-Häme

Koodaajan vinkki vanhemmille: Vaikka et itse ymmärrä tietokoneista, anna lapsen oppia

Ohjelmoinnista lastenkirjan tehneellä Linda Liukkaalla on kaksi neuvoa vanhemmille: Ensiksi, älä siirrä omia ennakkoluulojasi ja pelkojasi lapsiin.
 
– Kun olen tehnyt ohjelmoinnillisen ajattelun työpajoja lapsille, äidit sanovat usein, että ”äiti ei tiedä tästä mitään, isi tietää”. Sanottaisiin mieluummin, että ”äiti ei nyt tiedä, mutta äiti selvittää, sanoo koodaaja-lastenkirjailija Liukas, jonka mukaan tällainen ajattelu karkottaa varsinkin tyttöjä.
 
– Maailman parhaimmatkin ohjelmoijat joutuvat googlaamaan näitä asioita joka päivä, koska tämä on koko ajan muuttuva ja kehittyvä ala.
 
Liukkaan mukaan lapsille pitäisi kertoa, kuinka sosiaalista ja hauskaa koodaaminen on, sen sijaan että kauhisteltaisiin, kuinka kauhean vaikeaa se on. 
Ohjelmointi on muutakin kuin matematiikkaa ja hakualgoritmien kirjoittamista. IT-alalla tarvitaan myös bisnesosaajia, designereitä sekä ihmisiä, jotka ovat hyviä dokumentoimaan tai testaamaan, Liukas muistuttaa.
 
Liukkaan mukaan pitäisi puhua enemmän siitä, kuinka ohjelmointi on itseilmaisun muoto ja tapa muuttaa maailmaa – maailmaa, joka pyörii yhä enemmän ohjelmistojen ympärillä.
 
Toiseksi, ohjelmointi opettaa virheensietokykyä, joka on arvokas taito niin lapsilla kuin vähän varttuneemmillakin.
 
– Varsinkin pienet tytöt sanovat usein, että ”nyt minulle tuli error tietokoneella, ei minusta tulekaan hyvä ohjelmoimaan JavaScriptiä”. Minä vastaan siihen, että on ihan luonnollista unohtaa yksi puolipilkku tai yksi hakasuljin. Ohjelmointi on todella pitkälti virheiden tekemistä, mutta myös sisukkuutta ja päättäväisyyttä. Virheitä pitää vaan kestää, sanoo Liukas, joka itse oppinut ohjelmoija.
 
Liukas haluaa innosta erityisesti tyttöjä ja naisia koodaamaan, sillä he ovat aliedustettuina IT-alalla.
 
– Tällä hetkellä aika iso osa meidän ympäröivästä yhteiskunnastamme on kalifornialaisten nuorten kundien käsissä. Ohjelmointia voisi verrata kaupunkisuunnitteluun: Koodarit päättävät, mitä tapahtuu niissä paikoissa, joissa me vietämme aikaa päivittäin. Ei kukaan suunnittelisi Helsinkiä vaan nuorille miehille. 
 
Ensi vuodesta lähtien jokainen lapsi Suomessa opiskelee ohjelmoinnin perusteita osana peruskoulua. Kaikista heistä ei tule koodaajia, mutta ohjelmoinnin ja teknologian perusperiaatteiden ymmärtämisestä on tulossa yleissivistystä.
 
– Nyt kun Suomessa ja muissakin maissa ohjelmointi on otettu osaksi perusopetusta, ensimmäistä kertaa sitä opetetaan koko ikäluokalle eikä vain niille, jotka ovat luonnostaan olleet kiinnostuneita. Siihen tarvitaan ihan erilainen tapa lähestyä ohjelmoinnin opetusta kuin mihin aikaisemmin on totuttu, sanoo Liukas.
 
Liukas kutsuukin opettajia, taiteilijoita ja kirjailijoita mukaan suunnittelemaan lasten teknologiaopetusta. 
 
Liukas on itse yksi pioneereista: Häneltä ilmestyi juuri Hello Ruby -lastenkirja, joka opettaa ohjelmallisen ajattelun perusteita tarinoiden avulla. Kirjan avulla ei siis opi mitään tiettyä ohjelmointikieltä, vaan se pohjustaa ohjelmoinnin oppimista.
 
Kirja on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla, ja sen on määrä ilmestyä pian muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja Ruotsissa.
 
– Palaute ulkomailta on ollut innostunutta. Monessa maassa nähdään ohjelmoinnin opettaminen erittäin tärkeänä, sanoo Liukas.
 
Ohjelmoinnin ilosanoman levittäminen ei jää Liukkaan osalta tähän. Seuraavaksi suunnitteilla on kirja, joka opettaa kuinka tietokone toimii.
 
– Vähän niin kuin Liisa Ihmemaassa tipahdetaan tietokoneen sisään.
 
Haaveena on myös taidenäyttely, jossa pääsee itse ryömiä tietokoneen sisään. Uusien projektien myötä myös Liukas on joutunut oppilaan rooliin ottamaan selvää, mitä tietokoneessa oikeasti tapahtuu, kun puhutaan ykkösistä ja nollista.
 
– Tässä kaikki on ikuisella oppimismatkalla, Liukas sanoo innoissaan.
 
Annika Martikainen

Päivän lehti

29.3.2020