Kanta-Häme

Korealainen kesäloppilainen elää ilman rajoja

Etelä-Koreassa syntynyt Hee Sook Lee-Niinioja sanoo, että vaikka on nyt taiteilija Lopella, saatta olla pian ihan jossain muualla ja tehdä ihan jotakin muuta.
 
 
 
 
Tapasin miehen Norjassa ja muutin hänen mukanaan Suomeen vuonna 1997.
 
Sydämeni on korealainen, asun Suomessa, mutta minun kotini on maailma. Se, että olen syntynyt Koreassa, ei tarkoita sitä, että ole korealainen aina. Koko maailma on minun maailmani. Suomi on minun maailmani yhtä lailla. Kansalaisuus on poliittinen kysymys. Minä kuulun kaikkialle. Tunteellisesti olen korealainen, sosiaalisesti maailman kansalainen.
 
Olen kristitty ja olen tutkinut muun muassa islamia. Ajattelutapani ja identiteettini ovat kuitenkin lähimpänä buddhalaista. Taiteessani en halua sekoittaa eri elementtejä. Haluan, että kaikki näkyvät puhtaasti sellaisinaan.
 
Koti kaikkialla
Kun muutin 70-luvulla Eurooppaan, menin lääkärille ja sanoi, että haluan samanlaiset silmät kuin Greta Garbolla. Ei sitten ollut rahaa kuitenkaan niin paljon. Olin ensimmäinen aasialainen naisopiskelija Skandinaviassa silloin. Kyllä se aiheutti pienen identiteettikriisin.
 
Käyn Koreassa vähintään kerran vuodessa. Vaikka vanhempani ovat jo kuolleet, se on silti minun maani. Joskus minulla on ollut ongelma päättää, mihin kuulun. Nyt ajattelen, että siellä missä olen, on myös minun kotini. Olen nyt Lopella, joten tämä on minun kotini.
 
Kuin Nokia ja Samsung
Me suomalaiset mietimme liikaa. Ilman virheitä emme voi koskaan onnistua. Suomalaiset muistuttavat paljon korealaisia. Suomi ja Korea ovat kuin Nokia ja Samsung.
 
Korealaisilla on enemmän intohimoa. Suomalaiset ovat kärsivällisempiä. Molemmat tekevät paljon töitä ja ovat luovia. Korealaisiin on helppo tutustua, suomalasiin ei niin. Suomalaiset ottavat aikansa. Siinä on hyvät ja huonot puolensa.
 
Teen koko ajan niin paljon, koska olen levoton, pakeneva ihmistyyppi. Mieheni on sanonut, ettei voi koskaan ottaa eroa, koska ei ikinä tiedä mitä olen tekemässä. Teen paljon asioita, koska haluan löytää todellisen lahjani. Nyt teen taidetta. Seuraavaksi saatan kanavoida energiani vaikka tutkimukseen, humanitaariseen työhön tai ruoanlaittoon.(HäSa)

Päivän lehti

5.6.2020