Kanta-Häme

Korjauskurimus helpottaa – joskus tulevaisuudessa

Tähän kysymykseen Hämeenlinnan kaupungin kunnallispäättäjät ja virkamiehet, etunenässä opetuspalveluiden tilaajapäällikkö Antti Karrimaa ovat saaneet vastata viime vuosina lukuisia kertoja.

– On korjattu niitä ongelmia, jotka ovat olleet tiedossa, Karrimaa tiivistää.

Joulukuun puolivälissä julkaistiin tiedote Yhteiskoulun sisäilmatutkimuksesta. Siitä ilmeni, että sisäilman parantamiseksi tehty ikkunarakenteiden tiivistys onkin lisännyt oppilaiden ja henkilökunnan oirehtimista.

Synkin korjauskierre oli Hätilän päiväkodissa. Talossa oli rakennusaikaisia virheitä, ja sitä korjattiin useaan kertaan kunnes rakennus joutui lopulta käyttökieltoon.

Tilanne elää jatkuvasti, mutta joulukuisen tiedon valossa kaupungin 23 koulusta vain muutama on kunnossa – tai ainakin ”oireeton”.

– Joku on myös kysynyt minulta, onko meillä kaupungissa lainkaan terveitä kouluja. Kyynikko voisi vastata, että on vain huonosti tutkittuja, Karrimaa tokaisee.

Oppilaitosten, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat monitahoisia.

Se selviää muun muassa Hämeenlinnan julkisissa rakennuksissa tehdyistä kuntotarkastuksista. Ongelmia aiheuttavat aikanaan normaalit rakennustavat mutta myös jo tuolloin tehdyt virheet, kuten betonivalujen puumuottien jättäminen rakenteisiin.

Korjauksia ei ole tehty etupainotteisesti ja ylläpidostakin on säästetty.

Vastaavista ongelmista kärsivät kunnat ympäri Suomen.

– Ei lohduta, ettemme ole yksin. Onneksi tietämys ja osaaminen korjausrakentamisessa kasvavat koko ajan. Pitää pystyä myös hyväksymään tosiasia, että rakennukset on tehty kestämään tietyn ajan, Antti Karrimaa sanoo.

Karrimaa ei sano sitä ääneen, mutta kommentti viitannee Kaurialan kouluun, joka on joko purkukohde tai suojelukohde, riippuen miltä instanssilta kysyy.

– 1960–70 -lukujen rakennuksia ei ole tehty kestämään. Niitä on jo tekohengitetty yli elinkaarensa, ja lopulta rakennus vain ”ratkeaa” jostain.

Nykyisissä ongelmissa on pohjimmiltaan kyse rahasta.

Kaikkien tiedossa olevien sisäilmaongelmaisten, kaupungin omistamien rakennusten korjaus nykyvaatimusten mukaiseksi maksaisi noin 60 miljoonaa euroa.

– Sellaista rahaa ei ole. Akuutteja ongelmia ilmenee niin paljon, että prosessi vie meitä, emmekä me määrää aikataulua.

Rakennuksille on laadittu lakisääteinen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma, mutta sitä ei pystytä noudattamaan. Ikääntyvä rakennusmassa on liian suuri ja kustannukset liian korkeat.

Ja kun korjaamaan on lähdetty, sitä ei ole aina tehty riittävän laajasti.

Antti Karrimaa korostaa, että kaikki aiemmat remontit eivät ole välttämättä olleet turhia, mutta aina ei ole ollut tietoa miten syvälle rakenteisiin pitäisi pureutua.

Näin kävi esimerkiksi Ahvenistolla, jossa sisätilat remontoitiin upeiksi.

– Remontti onnistui hyvin, ja vuotta myöhemmin ilmenivät sisäilmaongelmat.

Luurangoksi riisuttu ja luokattomaksi oppimisympäristöksi remontoitava Tuomelan koulu on poikkeus, ei ehkä vähiten purkuvaiheessa tulleen huonon julkisuuden vuoksi.

– Tuomelasta uskallan luvata, että sitä ei jouduta ihan heti uudelleen korjaamaan. Kohteen valvonta on aivan erilaista kuin se on aikaisemmin ollut, sanoo Linnan tilapalveluiden rakennuttajapäällikkö Pentti Kainulainen.

Valvontaa ei voi kuitenkaan lisätä loputtomiin. Tärkeämpää on, että tiedetään mitä tehdään.

– Uutta tietotaitoa on pyritty hankkimaan niin paljon, että pystymme parantamaan tekemistä. Ei työmaalla voi liikkua valvoja jokaisen rakennusmiehen perässä.

Kainulaisen mukaan koko rakennusalalla on menossa murroskausi. Eikä muutos ole aina parempaan suuntaan.

– Ennen tehtiin hitaammin. Nykyisin rakentamisen aikataulua tuppaavat määräämään liikaa muut kuin rakentamisen tai vuodenaikojen syklit. Eletään lukukausiajattelussa, ja koulujen ja päiväkotien käyttöönottopaineet vaikuttavat.

Hyvää nykytilanteessa on Antti Karrimaan mukaan se, että kaikki kuntapäättäjät ja virkamiehet ovat ymmärtäneet tilanteen vakavuuden.

Pentti Kainulainen on samaa mieltä.

– Jään kolmen kuukauden päästä eläkkeelle, eikä mistään nyt menossa olevasta hankkeesta jää paha mieli.

Ennen remonttiin ryhtymistä teetetään entistä perusteellisempia kuntokartoituksia, ja työ suunnitellaan ja sitä ohjataan sen edistyessä tarkemmin.

Ensi vuoden suunnitelmissa on Miemalan koulun peruskorjaus ja Nummen palvelukeskus.

Tuomela valmistuu kesällä ja Ruununmyllyn päiväkodin muutostyö keväällä. Suunniteltuja ja investoituja hankkeita hankalampia ovat monilukuiset ennakoimattomat, nopeaa reagointia vaativat remontit ja väistötilojen hankkiminen.

– Nämä ongelmat ovat luoneet kokonaan uuden, menestyvän toimialan, parakkikouluvuokraajat, Karrimaa naurahtaa.

Hämeenlinna yrittää hakea uudentyyppistä tapaa pitää kiinteistöistään kunnossa Nummen palvelukeskuksessa.

Elinkaarimallissa kiinteistön rakentaminen ja ylläpito on ulkoistettu 25 vuodeksi.

– Tällä haemme sitä, että rakennus on hyvässä kunnossa, kun se sopimuksen päättyessä luovutetaan kaupungilla.

Karrimaa sanoo olevansa kohtuullisen toivorikas, että koulu- ja päiväkotien tilaratkaisut saadaan vielä kuntoon.

– Meillä on käsissämme iso ongelma, mutta se pystytään ratkaisemaan. HÄSA