Kanta-Häme

Korjausneuvoja auttaa remontin alkumetreillä

 

Jouni Leivo työskentelee korjausneuvojana Hämeenlinnan kaupunkikonserniin kuuluvassa Peruskorjauskeskus Hämeessä. Yhtiö teettää kaupungin asuntojen muutostöitä pääasiassa ikäihmisten ja vammaisten palveluille sekä hoitaa ARA:n myöntämien valtion korjausavustusten teknisen käsittelyn.
 
– Hankimme tarvittaessa invaluiskia, tukikaiteita ja muita apuvälineitä, Leivo kertoo.
 
– Korjausavustuksissa tarkistamme ihmisten kustannusarviot ja tehdyn työn jälkeen kokoamme tiedot yhteen lähetettäväksi kaupungille.
 
Peruskorjauskeskus antaa puhelimitse myös maksutonta neuvontaa kaikille kuntalaisille erilaisissa remontointiin liittyvissä asioissa. Vastaavaa palvelua ei ole läheskään kaikissa kaupungeissa.
 
– Meille soittavat isännöitsijät, taloyhtiöt sekä yksityiset ihmiset ja monesti asiat selviävät ihan puhelinkeskustelun perusteella. Joskus korjausneuvojan on hyvä mennä paikalle ja silloin käynnistä veloitetaan 62 euroa tunnilta.
 
– Hyvin paljon puhelut koskevat erilaisia energiakorjauksia ja lämmitysmuotoja. Neuvoja kaivataan myös korjausavustuksista. Muuten sitten ongelmia on laidasta laitaan ihan siitä lähtien, että mitä kellarissa tuntuvalle hajulle oikein pitäisi tehdä.
 
– Vaihtoehdoista keskusteleminen on tärkeää, sillä ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa tehdä korjauksia. Tilanteessa on otettava huomioon asiakkaan budjetti ja toisaalta se, onko korjaus kannattavaa.
 
Tyypillisiä vikoja
 
Korjausneuvojille soittavien ihmisten ongelmat ovat lähestulkoon aina identtisiä riippuen siitä, millä vuosikymmenellä talot on rakennettu.
 
– 1950-luvun omakotitalojen huolet liittyvät alapohjan kosteuteen, seinien eristykseen ja ilmanvaihdon heikkenemiseen. Kahden seuraavan vuosikymmenen taloissa taas puurakenne on liian lähellä maan pintaa. 
 
– Kerrostaloissa ihmisiä askarruttavat pesutilojen vesieristykset, mutta nykyään monessa tapauksessa taloyhtiöt hoitavat nämä asiat.
 
Leivon mukaan rakenteissa voidaan aivan hyvin käyttää muovia, vaikka puutalopuristit eivät sitä tahdo ollenkaan hyväksyä.
 
– Vain huonosti asennetusta muovista on haittaa. Nykyään puhutaan paljon hengittävästä talosta, joka on eräänlainen harhakuva, korjausneuvoja sanoo.
 
– Kyllä ilmanvaihdon täytyy aina tapahtua ilmanvaihtokanavien kautta niin, että rakenteisiin pääsee vesihöyryä mahdollisimman vähän. Lisälämmöneristys pitäisi aina tehdä ulkopuolelle, sisäpuolelle tehtynä sitä ei saa millään tiiviiksi.
 
Ajat ovat muuttuneet, tieto on lisääntynyt eikä remontoimaan kannata suotta rynnätä keskustelematta asiantuntijan kanssa.
 
– Suoranaisia virheitä tehdään edelleenkin aika paljon, Leivo toteaa.
 
– Tiedonhankinta näistä asioista on tietysti nykyään paljon helpompaa kuin ennen, mutta kannattaa suhtautua lähteisiin kriittisesti. Hengitysliiton sivuilta saa hyvää tietoa sisäilmaan liittyvistä asioista ja Ympäristöministeriön Hometalkoot-sivusto on erinomainen.
 

Päivän lehti

2.4.2020