Kanta-Häme

Korjausvelka ja railot syvenevät

Hämeenlinna

Lammin keskustan pääkadun kunto on kerännyt kiukkuisia kannanottoja myös Hämeen Sanomien mielipidepalstalla.

Viesti on, että muutaman vuoden takaisen kuntaliitoksen myötä teiden kunnossapito Hämeenlinnan itäisessä kaupunginosassa on jäänyt hunningolle.

Lammin tiet voisivat olla paremmassakin kunnossa, Mommilassa asuva Pirkko Färdig sanoo.

– Esimerkiksi Mommilantiellä on teräviä, useita senttejä syviä kuoppia.

Miika Kaurasen mukaan monttuja paikataan keväisin öljysoralla.

– Se on vain tekohengitystä. Hetken päästä railot ovat taas auki.

Ikänsä Lammilla asunut Martti Lassila muistuttaa, että taajamassa täytyy ajaa varovasti, ettei rysäytä ja riko autoa.

– Pitkin taajamaa on pahoja kuoppia. Paikalliset osaavat kyllä väistellä niitä, mutta kesämökkiläisille ja läpiajaville saattavat montut tulla yllätyksenä.

Lassilan mukaan Hämeenlinnan itäisimmän kylän, Lammin Yläneen, kylätie on paremmassa kunnossa kuin Lammin keskustassa.

– Hiekkainen kylätie on lanattu ja syväsuolattu pirun kovaksi. Lammin keskusta taas on halkeillutta asvalttia, jota on paikattu mustalla mönjällä, joka ei kestä käyttöä.

Katujen kunnossapidon puntarissa painavat monet kriteerit.

– Yksi merkittävimmistä perusteista ovat liikennemäärät. Etusijalla ovat ne tiet, joissa on eniten liikennettä, sanoo tilaajajohtaja Eija-Liisa Dahlberg.

Dahlbergin mukaan ei pidä paikkansa, ettei Lammilla olisi katuremontteja tehty.

– Lammilla saneerattiin viime vuonna Kirnumäentietä sekä Linjatien ja Huovintien risteys. Myös Halkikiven teollisuusalueen risteysalue parannettiin.

Vääksyntie puolestaan on valtion tie, jota ylläpitää ely-keskus.

– Eniten viidestä kunnanosasta kunnostusta kaipaisi Iittala.

Iittalalainen muuttoyrittäjä Marko Peltoniemi vahvistaa, että Kalvolan tieverkosto on yksi Hämeenlinnan kehnoimmista.

Kuoppaisilla teillä ajaessa nitinästä huomaa, että auton tukivarret ovat kovilla.

– Löytyy täältä kohtuullisen hyväkuntoisiakin teitä, mutta varsinkin soratiet ovat luokattomassa kunnossa. Äkkiä en osaa sanoa, mitkä olisivat hyvää luokkaa.

Rahaa katujen kunnostamiseen on niukasti, sillä kaupungilla on käynnissä isoja saneeraushankkeita, kuten Keinusaari 2:n rakentaminen.

– Paasikiventien sillan korjaus ja SSAB:n radan kantavuuden nosto ovat myös merkittäviä investointeja. Kaupunki omistaa viiden kilometrin radasta noin kilometrin pätkän, Dahlberg sanoo.

Hänen mukaansa uuden rakentaminen tuo kaupunkiin elinvoimaa. Kääntöpuolena kuitenkin on, että perussaneeraukselle ei jää rahaa.

– Tällöin kaupungin infraan kohdistuva korjausvelka kasvaa ja se kostautuu vanhan ylläpidon ja kunnostuksen suhteen.

Kaupungin korjausvelka on noin 36 miljoonaa euroa.

– Summa on tämän verran siinä tapauksessa, että tiestö korjattaisiin uudenveroiseksi. Todellisuudessa summa on isompi, jos huomioon otetaan kaupungin viheralueiden ja infran muiden rakenteiden korjausvelka.