Kanta-Häme

Korjausvelka jäytää Hämeenlinnan taloutta

Vihon viimeisestä varoituksesta kohtalaiseen huoleen oli Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston ryhmäpuheenjohtajien asteikko, kun he kuvailivat kaupungin talouden tilaa viime vuoden tilinpäätöksen pohjalta.

Kuntavaalien muutettu aikataulu merkitsee, että uusi valtuusto pääsi käsittelemään viime vuoden tilinpäätöksen, joka on vielä seurausta vanhan valtuuston päätöksistä.

Ei ole yllätys, että kaikkein synkin kuva taloudesta on Kari Ilkkalalla (ps.).

Hän arvioi, että viiden vuoden kuluessa on kokonaistulokseen syntynyt 70-80 miljoonan euron aukko.

Hänen mukaansa vika on strategiassa.

– Ei ole huomattu, että strategia toteutuu, mutta ei toimi. Peruspalveluinvestoinnit ovat jääneet elinvoimainvestointien jalkoihin. Nyt on edessä ajolähtö, kun neljännes koululaisista on väistötiloissa ja toisen neljänneksenkin pitäisi olla.

Hän toivoi, että kaupunginhallituksen pöydän ääressä syntyisi kuva kestävästä kuntataloudesta ja että kaupunginhallituksella olisi viisautta kaivaa kaupunki ylös suosta.

Kokoomuksen Kaija-Leena Savijoki korosti, että jos tulot eivät kasva, on supistettava menoja.

Hän paheksui sitä, etteivät valtion tarjoamat keinot ole kelvanneet, eikä tilalle ole esitetty muuta.

– Kaiken hyvän takana ei voi olla ilman rahoitusta. Päätösten sidonnaisuus talouteen on sisäistettävä.

Savijoen mukaan suurin ongelma viime vuonna ei silti ollut velan kasvu tai verotulojen ja asukasmäärän supistuminen.

– Se oli poliittisen voiman hiipuminen keskinäiseen nahisteluun ja käräjöintiin. Kaupungin luottamuselimissä pitää nyt löytyä todellista johtajuutta ja kykyä hahmottaa omaa tonttia suurempia kokonaisuuksia.

SDP:n ryhmänjohtaja Satu Aaltonen oli lievän optimistinen arvellessaan, että talouden kasvu jossain vaiheessa näkyy Hämeenlinnassakin.

Hän muistutti Savijoen tapaan, että elinvoimaan on silti tärkeätä panostaa.

– Meidän on yhä löydettävä keinoja tehdä asioita fiksummin, tehokkaammin ja tuottavammin.

Korjausvelan selättämiseen pitää Aaltosen mukaan lähteä priorisoimalla hankkeita.

– Koulutuksen tasoon kuuluvat laadukkaat ja terveet oppimisympäristöt. Palvelurakenne tulee säilyttää riittävän monimuotoisena.

Keskustan ryhmyri Marjatta Rahkio pohti, että poliittinen organisaatio on keventynyt, mutta myös kaupungin varsinaista organisaatiota olisi syytä laihduttaa.

Houkutteleva ajatus olisi käyttää rahastoissa olevat varat korjausvelan kattamiseen.

– Koska kestävästä lopputuloksesta ei ole varmuutta, kannattaa ehkä käyttää vain vuosittainen tuotto sekä hyödyntää elinkaariajattelua ja kumppanuuksia.

Vihreiden Mirka Soinikoski kiitteli edellisvuoden sijoituksia pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen.

Vasemmistoliiton Ritva Oinonen moitti sote-puolen jatkuvasta alibudjetoinnista.

Kristillisdemokraattien Teija Arvidsson muistutti, että kaupungin tärkein vetovoimatekijä ovat hyvinvoivat ihmiset, jotka kertovat hyvää kaupungista. HÄSA

Päivän lehti

31.5.2020