Kanta-Häme

Korkeakoulujen haku-uudistuksesta liikkuu hämäävää tietoa

Korkeakoulujen yhteishaku alkaa maanantaina, mutta monen abiturientin mieltä kalvaa huoli opiskelijavalinnan uudistuksesta. Se saa osan harkitsemaan, kannattaako tänä keväänä edes hakea opiskelupaikkaa, jollei ole varma valinnastaan.

Riihimäen lukion abiturientit Erika Esselström ja Markus Raninen eivät kuitenkaan ole huolissaan. Molempien jatkosuunnitelmat ovat selvillä, ja jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää, on ensi vuonna uuden yrityksen vuoro.

– Ensikertalaisille varattuja paikkoja tulee kuitenkin olemaan vain osa, myös muilla on mahdollisuus hakea jatkossakin, pohtii Esselström.

Myöskään opetusministeriön opetusneuvos Birgitta Vuorisen mukaan ei ole syytä murehtia liikaa. Eniten huolta ovat aiheuttaneet virheelliset tiedot.

Tutkinnon suorittaminen vie oikeuden

Opiskelijavalinnan uudistus tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan syksyllä 2014 ensimmäistä kertaa yhdellä sähköisellä hakulomakkeella. Lisäksi korkeakouluilla on halutessaan mahdollisuus varata osa paikoista ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville.

Uudistuksen toisessa vaiheessa korkeakouluilla on velvollisuus varata paikkoja ensikertalaisille. Toisesta vaiheesta valmistellaan esitys eduskunnalle tämän kevään aikana. Vuorinen arvelee, että se tulee käytäntöön aikaisintaan vuonna 2016.

Ensikertalaisilla tarkoitetaan sellaisia opiskelijoita, joille ei ole vielä Suomessa suoritettua tutkintoa. Myös ne, jotka tällä hetkellä opiskelevat yliopistossa, mutta eivät ole vielä suorittaneet tutkintoa, katsotaan ensikertalaisiksi tulevissa hauissa.

Ensikertalaisia eivät kuitenkaan ole ne, jotka ottavat paikan vastaan tämän kevään yhteishaussa. Vuorinen toivoo, että abiturientit eivät silti pelästy kevään yhteishakua, ja jätä papereita lähettämättä.

– Haluaisin rohkaista kaikkia hakemaan ja ottamaan vastaan sellaisen koulutuspaikan, jossa haluaa opiskella ja suorittaa tutkinnon, hän sanoo.

Virheellistä tietoa liikkeellä

Vuorisen mukaan joka vuosi toistuu se, että kolmasosalla yliopistoihin valituista on jo opiskelupaikka tai tutkinto. Tämä aiheuttaa sen, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia jää jonoon jatkuvasti enemmän.

Tarkoituksena on, että järjestelmä ei pakottaisi pitämään välivuosia. Vuorinen myöntää, että kun jonkun ryhmä mahdollisuuksia lisätään, samalla heikentyvät toisen mahdollisuudet.

Eikö tämä uusi järjestely vain siirrä opiskelijoiden pullonkaulaa myöhempään vaiheeseen niin, että alan vaihtajat jäävät jumiin ensikertalaisten sijasta?

– Julkisuudessa hausta on korostunut liikaa se, että jatkossa olisi mahdotonta vaihtaa alaa. Samanaikaisesti kun haku-uudistusta tehdään, valmistellaan erilaisia siirtymätapoja niille, jotka tahtovat vaihtaa alaa.

Siirtymätapoja ovat erillisvalinnat sekä siirtymäväylät. Työ uusien väylien eteen on aloitettu selvittämällä nykyiset käytännöt. Myös suositukset niiden kehittämisestä on jo tehty.

Myös puhtaasti virheellistä tietoa on liikkunut.

– Pelkkä hakeminen ei mitenkään vaikuta, vaan vasta paikan vastaanottaminen saa aikaan sen, ettei ole jatkossa ensikertalainen. Hakemalla ei siis menetä mitään, Vuorinen korostaa.

Avoin yliopisto valmentautumisen vaihtoehtona

Vuorinen uskoo, että tarvetta vaihtaa koulutusta ja alaa on aina olemassa.

– Toivottavasti tämä uudistus vähentää sitä, että otetaan paikka vastaan, eikä edes aiota opiskella tutkintoa loppuun.

Vuorinen muistuttaa myös, että niille, jotka tahtovat valmentautua pääsykokeisiin opiskelemalla on tarjolla opintoja esimerkiksi avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun puolella. Näiden opintojen tekeminen ei vie oikeutta hakea ensikertalaisena. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020