Kanta-Häme

Korkeimman oikeuden uusi presidentti: “Suomessa oikeusvaltio ei ole vaarassa”

Korkeimman oikeuden uusi presidentti Tatu Leppänen sanoo, että ihmisten yhdenvertaisuuden on käytävä toteen oikeudenkäynneissä ja oikeuden toteutumiseen pitää voida luottaa.
Tatu Leppäsen mielestä kansainvälisesti käy tuuli, että yritetään hypätä yli oikeusvaltion perustusten. Kuva: Mauri Ratilainen
Tatu Leppäsen mielestä kansainvälisesti käy tuuli, että yritetään hypätä yli oikeusvaltion perustusten. Kuvat: Mauri Ratilainen

– Suomessa oikeusvaltio ei ole vaarassa. Näyttää siltä, että maailmalla nyt yritetään horjuttaa oikeusvaltion perusteita, sanoo korkeimman oikeuden uusi presidentti Tatu Leppänen.

Leppäsen mielestä kansainvälisesti käy tuuli, että yritetään hypätä yli vallanjaon, jolle oikeusvaltiot on rakennettu. Pyritään sotkemaan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta.

– Tällainen kehitys mietityttää.

 

51-vuotiaasta Leppäsestä tulee kaikkien aikojen toiseksi nuorin korkeimman oikeuden presidentti 1. syyskuuta. Hänet ajoi juristiksi kiinnostus oikeusvaltion toimintaan ja oikeudenmukaisuuteen.

– Ihmisten yhdenvertaisuuden on käytävä toteen oikeudenkäynneissä ja ihmisten pitää voida luottaa oikeuden toteutumiseen.

– Tuomioistuinten ratkaisujen on perustuttava vain ja ainoastaan lainsäädäntöön ja sen tulkintaan sekä asiassa esitettyyn näyttöön. Korkein oikeus tekee ennakkopäätöksillään tulkintoja ja tarvittaessa luo oikeuskäytäntöä.

Leppänen vakuuttaa, että Suomen tuomioistuinten päätökset perustuvat vain lainsäädäntöön.

– Some-keskustelun ja muiden tällaisten kannanottojen perusteella jollakin voi olla käsitys, että päätöksiin voisi vaikuttaa ulkopuolelta. Ei voi vaikuttaa.

Korkein oikeus on Suomen ylin tuomioistuin rikos- ja riita-asioissa. Suomen oikeusjärjestykseen ei perinteisesti kuulunut, että tuomioistuimet tekevät ennakkopäätöksiä eli prejuridikaatteja.

– Laki muuttui vuonna 1980 niin, että korkeimman oikeuden päätehtäväksi tuli ennakkopäätösten antaminen. Valitusluvan saaminen korkeimpaan oikeuteen edellyttää yleensä, että asialla on yleistä merkitystä.

Suomessa on kysytty, tekevätkö lainsäädännön perustuslaillisuutta valvova eduskunnan perustuslakivaliokunta ja korkein oikeus ristiriitaisia päätöksiä. Perustuslakivaliokunta piti lainsäädäntöä yksityisistä pysäköintimaksuista perustuslain vastaisia. Korkein oikeus hyväksyi pysäköintimaksut.

– Näiden elinten näkökulmat ovat toisenlaiset. Valiokunta tarkastaa, ovatko lakiehdotukset perustuslain ja ihmisoikeuksien mukaisia. Tuomioistuin tekee ratkaisuja yksittäisistä asioista.

Leppänen ei ota kantaa tähän yksittäiseen asiaan.

– Johtavatko päätökset ristiriitaan? Minusta suoranaista ristiriitaa ei ole. Päätökset ovat toisiaan täydentäviä.

 

Leppänen on huolestunut oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja asianosaisten korkeista kuluista. Hän ei pidä kohtuullisena, että ratkaisujen tekeminen kestää vuosikausia.

– Rikosasioissa on katsottava koko ketjua poliisin esitutkinnasta syyteharkintaan ja tuomioistuinten käsittelyyn. On kyse esimerkiksi poliisin voimavaroista tutkintaan ja tuomioistuinten voimavaroista oikeudenkäynteihin.

Oikeudenkäynnit tulevat usein asianosaisille kalliiksi. Lasku voi helposti olla kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja.

– Kustannukset eivät ole suuri ongelma rikosasioissa syytetyille, koska meillä on hyvä oikeudenkäyntikulujen korvausjärjestelmä.

– Ongelma on suurin riita-asioissa, kun esimerkiksi kaksi kotitaloutta kiistelee asuntokaupan jälkeen kosteusvaurioista.

Tuomioistuinten ruuhkia ja pitkiä käsittelyaikoja on pyritty ratkaisemaan yksinkertaistamalla monin eri tavoin menettelyjä. Esimerkiksi poliisin sakotusoikeutta on laajennettu. Asioita on vuosien varrella keskitetty joihinkin alioikeuksista.

Leppäsen mielestä pienillä ratkaisuilla voidaan hieman helpottaa asioiden käsittelyä tuomioistuimissa.

– Olen huolissani siinä, että tuomioistuimissa ei ole tarpeeksi henkilöstöä. Pääsääntö on tuomioistuinkäsittely ja siitä on pidettävä huolta. HÄSA