Mayuri Thiamsakhun (oik.) on yhtä hymyä KHO:n päätöksen jälkeen. Riemussa ovat mukana pikkusisko Eve sekä vanhemmat Wongduean ja Harri Aaltonen.
Kanta-Häme Janakkala

Korkein hallinto-oikeus kumosi turenkilaistytön käännytyksen Thaimaahan

Korkein hallinto-oikeus kumosi turenkilaistytön käännytyksen Thaimaahan. Janakkalalaisperheen taistelu herätti keskustelua myös eduskunnassa.

Lähes kahden vuoden piina on ohi Turengissa asuvassa Aaltosen perheessä.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kumonnut Maahanmuuttoviraston (Migri) julkisuutta saaneen päätöksen, jonka mukaan vuonna 2001 Thaimaassa syntynyt ja keväästä 2016 asti Suomessa asunut Mayuri Thiamsakhun olisi pitänyt karkottaa Thaimaahan.

– Tässä on eletty pari vuotta löysässä hirressä, kun alemmista oikeusistuimista tuli hylsyjä. Nyt ei pitäisi olla enää mitään epäselvää, isäpuoli Harri Aaltonen sanoo helpottuneena.

Migri päätti viime vuonna, että Janakkalassa äitinsä Wongduean Aaltosen, tämän suomalaisen aviomiehen ja Suomessa syntyneen pikkusiskonsa Eve Aaltosen kanssa asuvalla tytöllä ei ollut tosiasiallista perhesidettä äitiinsä.

Migrin mukaan tytön huoltaja oli hänen Thaimaassa asuva biologinen isänsä.

– Ilmapiiri oli todella raskas. Aloimme olla yhden kortin, KHO:n, varassa. Enää ei olisi ollut eväitä keksiä, mitä seuraavaksi, Harri Aaltonen huokaisee.

Harri Aaltonen kertoi Hämeen Sanomille joulukuussa 2017 tytön biologisen isän ilmoittaneen, ettei hänellä ole mahdollisuutta pitää huolta tytöstä. Käännytyspäätöksen mukaan tytön äidin olisi kuitenkin pitänyt saattaa alaikäinen tyttärensä Thaimaahan.

Äiti Wongduean oli muuttanut Suomeen vuonna 2006, jonka jälkeen hänen suomalainen perheensä vieraili tytön luona Thaimaassa useita kertoja, ennen kuin tyttö muutti Suomeen.

Thaimaan viranomaisten mukaan tytön äiti oli lapsen yksinhuoltaja, Harri Aaltonen kertoi viime joulukuussa Hämeen Sanomille.

 

Tytön Suomessa asuva perhe valitti käännytyspäätöksestä, ja KHO otti asian käsiteltäväkseen.

KHO teki 17. elokuuta päätöksen, että oleskeluluvan myöntäminen on lapsen edun mukaista. Näin ollen KHO kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden aikaisemmat päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle oleskeluluvan myöntämiseksi.

KHO totesi, että tapauksissa, joissa vanhempi on muuttanut kotimaastaan vapaaehtoisesti ja oleskelulupaa lapselle on haettu vasta useita vuosia vanhemman Suomeen saapumisen jälkeen, lähtökohtana voidaan pitää sitä, että vanhemman ja lapsen välillä ei enää vallitse ulkomaalaislaissa tarkoitettua perhesidettä.

Asiaa oli kuitenkin arvioitava ottaen huomioon kuhunkin yksittäistapaukseen liittyvät olosuhteet kokonaisuudessaan. KHO katsoi, että kokonaisuutena oli huomioitava, että äiti oli hakenut tyttärelleen oleskelulupaa jo vuonna 2013.

 

KHO:n mukaan äidin ja tyttären Suomessa viettämä perhe-elämä myös täyttää sellainen perheyhteyden edellytykset, että vaatimus ulkomaalaislaissa tarkoitetusta perheenjäsenyydestä täyttyi.

Tapaus kirvoitti viime vuonna eduskunnassa kirjallisen kysymyksen lapsen edun arvioinnista ulkomaalaislaissa.

Ensimmäisenä KHO:n päätöksestä kertoi Yle. HäSa

15 tuoreinta

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930