Kanta-Häme

Korkojen nousu syö aamupalaksi pitkät velkakirjat

Velkakuplan puhkeaminen voi ensimmäisenä iskeä niihin, jotka ovat lainanneet alhaisella korolla ja pitkällä maksuajalla rahaa. Heidän velkakirjansa voivat menettää jopa puolet arvostaan.

Euroalueen valtiot ovat velkaantuneet lähes 10 biljoonaa eli 10 000 miljardia euroa. Suurimmalla osalla euromaita valtion 10 vuoden lainojen korko on alle 1 prosentin. Jos korkotaso yhtäkkiä nousisi 5 prosenttiin, 1 prosentin korkoisten lainapapereiden arvo putoaisi laskennallisesti noin puoleen.

Pankeille, vakuutusyhtiöille, euroalueen keskuspankeille ja ulkomaisille luotonantajille saattaa syntyä tuhansien miljardien eurojen tappiot korkojen noususta.

Nordean korko- ja valuuttamarkkinoiden pääanalyytikko Jan von Gerich myöntää riskin, mutta hänen mukaansa se ei käy toteen täysillä.

– Kaikkien lainapapereiden arvo ei putoaisi näin. Se on liian synkkä kuva. Monet luotonantajat ovat suojautuneet korkojen nousulta, von Gerich sanoo.

Euroopan keskuspankki EKP on painanut tärkeimmän ohjauskorkonsa lähes nollaan ja pankkien yön yli -koron miinusmerkkiseksi. Pankit joutuvat siis maksamaan, jos ne joutuvat tallettamaan varoja. EKP pitää valtioiden luottokorkoja matalina myös velkakirjojen tukiostoilla.

Pääanalyytikko von Gerich toteaa, että missään nimessä korot eivät voi pysyä ikuisesti nykyisellä tasolla. Hänen mielestään oleellista on, mikä aiheuttaa korkojen nousun.

– Jos talouskasvu piristyy ja syntyy vastaavasti muita tuottomahdollisuuksia, se helpottaa lainanantajien asemaa. Jos inflaatio aiheuttaa korkojen nousun, se olisi tuplaisku taloudelle.

Korot on voitu pitää matalalla, koska talouskasvu ja inflaatio ovat niin ikään olleet lähellä nollaa. von Gerich muistuttaa, että korkojen nousu hyvästä syystä, talouskasvun kiihdyttyä, on hyvä juttu.

– Halpa raha on ollut laiha lohtu, von Gerich toteaa.

Korkojen nousu olisi kova isku myös velallisille eli kotitalouksille ja valtioille. Suomen valtion korkoduraatio, jonka aikana pääomapainotteisesti korot vaihtuvat, on noin 4 ja puoli vuotta.

– Valtionlainojen korkojen nousu ei heti menisi läpi. Korot nousevat vasta, kun lainat uusitaan.

Kun lainoja uusitaan, sijoittajien ja valtioiden edut menevät ristiin. Sijoittajat saavat uusista lainapapereista korkojen noustua myös enemmän korkoa, jonka valtiot maksavat.

Suomelle on von Gerichin mukaan suuri riski, jos muualla euroalueella käynnistyy talouskasvu, mutta meillä jatkuu taantuma. Korot nousisivat, mutta vastaavasti meillä ei olisi talouskasvua.

– Tilanne ei ole mahdoton. Saksan talous on alkanut jo kasvaa.

Suomalaiset kotitaloudet ovat lainanneet rahaa lähinnä lyhyillä euríbor-koroilla ja vain pieni osa lainoista suojattu korkojen nousulta. Kun korot kääntyvät nousuun, kotitalouksien euribor-korot nousevat vuodessa.

– Suomen onni on ollut, että kotitalouksien lainoissa on käytetty paljon muuttuvia matalia korkoja, von Gerich muistuttaa.

EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan euroalueen julkinen velka (general government gross debt) oli viime kesäkuun lopulla 9 679 miljardia euroa. Eurostatin mukaan Suomen julkinen velka oli tuolloin 130 miljardia euroa. Valtion budjetin mukaan valtionvelka kasvaa tänä vuonna 111 miljardiin euroon. HäSa

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic