Kanta-Häme

Korkojohdannaiset ovat usein nollasummapeliä

 

Sana strukturointi voi olla mitä tahansa. Niistä voi saada mitä eksoottisimpia yhdistelmiä, sanoo professori Vesa Puttonen.
 
 
 
Syyskuun loppupuolella kaupunkiyhtiö Innopark tiedotti korkojohdannaisten uudelleenjärjestelyistä. Tiedotteessa puhutaan strukturoiduista korkojohdannaisista.
 
– Sana strukturointi voi olla mitä tahansa. Niistä voi saada mitä eksoottisimpia yhdistelmiä. Korkoja ei kukaan osaa ennustaa, jos osaisi, olisi rahan tekeminen helppoa, pohtii rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta.
 
Hän avaa finanssiasioita maallikolle.
 
– Kaikki maailman yleiset asiat vaikuttavat korkotasoon. Lähtökohtaisesti keskuspankkien päätökset määrittelevät korkotason. Euroopan, Japanin ja Amerikan keskuspankkien päätöksellä lyhyet korot ovat menneet alas. Inflaatio-odotukset määrittelevät pitkässä juoksussa pitempiaikaiset korot. Jos talouskasvu lähtee liikkeelle, pitkät korot nousevat.
 
– Tällöin korkomaksut nousevat, jolloin johdannaissopimuksilla tulee voittoja. Yhdistettynä lainasalkku ja johdannaissalkku ovat kokonaisuus.
 
Puttosen mukaan isot firmat suojaavat lainojen koroistaan noin puolet korkojohdannaisilla, koska kukaan ei voi tietää, mihin suuntaan korot ovat menossa, ei edes isompienkaan yritysten johtajat. Tämä on aika yleinen käytäntö.
 
– Johdannaiset ovat nollasummapeli matemaattisesti. Vakuutukset ovat tavallaan myös johdannaismarkkinoita, niilläkin suojaudutaan riskiä vastaan, Puttonen vertaa.
 
Kannattaako?
 
– Ei voi sanoa, että kannattaako ottaa palovakuutus. Jos riski kasvaa isommaksi, ja sitä haluaa pienentää, silloin kannattaa. Kannattaa ottaa sellaisia korkojohdannaisia, joita itse ymmärtää. Kuten perussääntönä yleensäkin, ei kannata sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä.
 
Korkojohdannainen on kuin palovakuutus
Puttonen vertaa tavanomaista korkojohdannaisia palovakuutukseen, joka otetaan tulipalon varalta. Jos rakennus palaa, on vakuutuksesta hyötyä. Jos rakennus ei pala, on vakuutusta tullut maksettua turhaan. Toisaalta vakuutus on antanut mielenrauhan.
 
– Korkojohdannaiset eivät ole hyviä eivätkä huonoja. Ne ovat huonoja, jos niitä ei ymmärrä. Korkojohdannainen on neutraali. Se on lähtökohtaisesti mitä yksinkertaisin systeemi, josta saa kyllä halutessaan äärimmäisen monimutkaisen.
 
Lainoilla on vaihtuvia ja kiinteitä korkoja. Esimerkiksi asuntolainan koron voi sitoa kolmen kuukauden euribor-korkoon, eli tällöin korko on sovittu euriborin mukaan kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin.
 
Euribor on vaihtuva korko. Jos väli on vaikka 12 kuukautta, vaihtuu korko euriborin mukaan 12 kuukauden välein.
 
– korkojohdannainen ei ole sen kummempi. Siinä on korkosidonnaisuus, joka voi olla lyhimmillään yhden yön mittainen, ja pisimmillään 30 vuotta.
 
Johdannaisilla  vaihdellaan korkoriskiä
Jos ottaa asuntolainan, joka on sidottu yhden kuukauden euriboriin, siinä on riski, että korot nousevat. Lyhytaikaisessa korossa on se hyöty, että se ei paljoa maksa, mutta se sisältää riskin koronnoususta.
 
– Yleensä pitkissä laina-ajoissa on korkeampi korko, mutta sitä vastaan saa rauhan, ei tarvitse pelätä koron vaihteluita.
 
Tämä on korkoriski. Johdannaisilla vaihdellaan tätä riskiä. Jos on lyhyt euriboriin sidottu laina, voi sen korkojohdannaisilla kääntää pitkäksi.
 
– Esimerkiksi, jos asuntolaina on sidottu yhden kuukauden euribor-korkoon, ja jos hermostuu, että korot nousevat, johdannaiset ovat instrumentti, jolla pystyy suojautumaan korkoriskiä (koronnousua) vastaan.
 
Riski tulee siitä, että tehdään johdannaissopimus jossa on kiinteä korko esimerkiksi 20 vuodeksi. Jos yhden kuukauden euribor-korot eivät nousekaan 20 vuoden aikana, jolloin olet tullut maksaneeksi suhteessa liian korkeaa korkoa.
 
– Tätä voi verrata turhaan vakuutusmaksuun. Riski on se, että korko ei nouse. Näin voi käydä.
 
Esimerkiksi, jos otetaan 5 vuoden laina 4 prosentin korolla, ja jos korot ovat laskeneet, on tullut maksettua liikaa. Johdannaisissa tämä näkyy niiden arvossa.
 
– Jos sitä ei ymmärrä, näyttää se siltä, että on tullut pelkkää tappiota, mutta korkokustannukset ovat toki samaan aikaan laskeneet. Korkokustannukset ja johdannaistappiot ovat eri rivillä kirjanpidossa. Korkokulut lasketaan johdannaissopimusten tappioiksi, mutta kokonaisuudessa tulos on plus miinus nolla, Puttonen summaa.
 
Innoparkin tilanne
Syyskuussa tulleen tiedotteen mukaan Innoparkin sopimusten laskennallinen pääoma tippui 40 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan. Tavalliselle kansalaiselle tiedote ei kerro juuri mitään. Hävisikö 10 miljoonaa jonnekin?
 
– Periaatteessa siitä häviää 10 miljoonan euron nippu, mutta se on laskennallinen asia. Raha ei ole sopimuksenteossa liikkunut mihinkään suuntaan, toteaa Innoparkin toimitusjohtaja Mikko Koivulehto.
 
Koivulehto myöntää, että asiasta on vaikea tiedottaa ymmärrettävästi, sillä aihe on haastava. Sopimuksessa on 40 miljoonan summa paperilla, eli se on luku paperilla, raha ei ole liikkunut. Kysymyksessä on laskennallinen pääoma, josta korkoja on lähdetty laskemaan.
 
– Ainoa raha, mikä on liikkunut, on 3,5 miljoonaa, jonka yhtiö on tähän mennessä saanut.
 
Riski on arvoitus
Koivulehdon mukaan yhtiö on ottanut korkojohdannaiset lainojen korkosuojaukseksi. 40 miljoonan sopimukset on koettu hankalaksi summaksi, koska yhtiöllä ei ole niin suuria lainoja. Alun perin oli suunnitteilla rakennushankkeita, jotka olsivat nostaneet lainojen määrää. Lainakanta ei todellisuudessa kuitenkaan koskaan noussut niin ylös, ja korkojohdannaispaketti jäi liian suureksi.
 
Korkosuojaukset olivat kahdessa 10 miljoonan euron paketissa ja yhdessä riskillisemmässä 20 miljoonan paketissa. ”Hävinneellä” 10 miljoonalla 20 miljoonan strukturoitu korkojohdannaispaketti räätälöitiin uudelleen vähemmän riskilliseksi.
 
– Jos ajatellaan rahoitusriskiä, sopimusten määrä pienenee 40 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon. Laskennallinen pääoma pieneni 10 miljoonalla ja riskillistä sopimusta pienennettiin, joten riski on oleellisesti pienempi.
 
Uudelleenstrukturoinnin jälkeen korkojohdannaisten ennuste vuodelle 2032 näyttää tuottavan Innoparkille 9 miljoonaa. Mikä on riski?
 
– Tällä hetkellä kukaan ei tiedä tilannetta vuonna 2032. Tiedän vain, että johdannaissopimukset ovat nyt tuottaneet yhtiölle 3,5 miljoonaa.
 
Kassavirtaennusteet perustuvat rahoituslaitosten arvioon. Innoparkin ennusteen tuottaa Pohjola-Pankki, joka käyttää tuottamiseen korkoennustetta, jollaisia kaikki rahoituslaitokset käyttävät.
 
Ei Kreikan velkakirjoja
Sopimusten tarkka sisältö on Koivulehdon mukaan sopimusosapuolien välinen asia. Mitä Innoparkin strukturoidut korkojohdannaiset oikein sisältävät, onko niissä esimerkiksi Kreikan velkakirjoja?
 
– Niissä riski liittyy korkojen vaihteluun, ei Kreikan velkakirjoihin tai muihin johdannaisiin, Koivulehto naurahtaa.
 
Tuotto, tai tappio, tulee 10 ja 2 vuoden korkojen välisistä eroista.
 
– Kehitys on ollut meille positiivista tähän asti. 10 vuoden korkojen kehitys suhteessa 2 vuoden korkoihin on ollut oikein päin, eli viimeiset 10 vuotta pitkät korot ovat olleet pääsääntöisesti korkeammalla kuin lyhyet.
 
Sijoittamisessa on silti aina riskinsä, vai onko?
 
– En luo skenaarioita. Katson vain, mikä on toteutunut, ja mitkä ovat tulevaisuuden ennusteet. Riskikysymykseen ei ole olemassa vastausta. Henkilökohtaisen näkemykseni mukaan en pidä julkisuudessa esillä olleita 100 miljoonan euron menetyksiä mahdollisina. Tällä hetkellä meillä on hyvä sopimus, ja näyttää, että se on meille edullinen.
 
Koivulehto haluaa saada pahimmat haamut pois johdannaissopimusasiasta. Kysymyksessä on normaali liiketoiminta.
 
– Jatkossa on kaupungin omistajana pohdittava, millaisia sopimuksia kaupunkiyhtiöt voivat tehdä, hän summaa.
 
 
 
 

Kommentti: Summa summarum

Kuten professori Vesa Puttonen ilmaisi, strukturoidut korkojohdannaiset voivat olla mitä tahansa, mutta tavalliset korkojohdannaiset ovat pääsääntöisesti nollasummapeliä. Pohdin asiaa näin maallikkona yksinkertaisella matematiikalla:
 
Jos Innoparkin korkojohdannaissopimukset tuottavat 3,5 miljoonaa, ja jos tuotto-odotukset ovat vuodelle 2032 yli 9 miljoonaa euroa, ei kysymyksessä ole nollasummapeli.
 
PricewaterhouseCoopers Oy:n tekemä Teknologiakeskus Innopark Oy konsernin erityinen talouden ja hallinnon tarkastus vuosilta 2006–2010 kertoo, että yhtiön tilinpäätökset muodostuivat olennaisesti virheellisiksi, johdannaisten pääoma ylittää korkosidonnaisten vastuut ja johdannaisten sopimusajat olivat poikkeuksellisen pitkiä. Yhtiön lainoissa on lyhennysohjelma. Mikäli uudelleenrahoitusta ei tehtäisi, johdannaisten osuus, mikä ylittää lainojen määrän, on spekulatiivinen sijoitus yhtiön kannalta, kertoo raportti.
 
Yllä oleva tieto yhdistettynä siihen, että tuottoa voi olla 9 miljoonaa, johtaa minut ajatukseen, että kysymyksessä täytyy olla jonkin sortin riskisijoitus. Jäämme odottamaan suhdanteiden kehittymistä.