Kanta-Häme

Korona vähensi ruokalahjoituksia, mutta tarve kasvaa hurjasti – Hämeenlinnaan vireillä keskitetty varasto

Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkosto arvioi ruoka-avun tarpeen vielä kaksinkertaistuvan Hämeenlinnan seudulla, kun koronan seuraukset alkavat tuntua.
Lähihoitajaksi opiskeleva Katja Kulmala täytti tiistaina työharjoittelussa ruoka-apukasseja Luotsi-säätiön varastolla Parolantiellä. Kuva: Esko Tuovinen

Koronaepidemia vähensi merkittävästi kauppojen ruokahävikkiä ja sen myötä niiden ruokalahjoituksia, koska elintarvikkeiden kysyntä oli niin suurta ja toisaalta epätasaista. Järjestöt ovat joutuneet supistamaan ruoka-avun jakamista vähäosaisille eikä tarpeeseen ole täysin pystytty vastaamaan.

Ruoka-avun kysyntä kasvaa entisestään, koska epidemian torjuntatoimien seurauksena lomautukset, konkurssit ja työttömyys lisääntyvät. EU-kuivamuonakassien pelätään loppuvan kesän jälkeen, ja seuraava erä tulee vasta marraskuussa.

Hämeenlinnan seudulla toimiva Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkosto (HTR) arvioi, että ruoka-avun tarve koronan aiheuttamassa tilanteessa voi olla jopa kaksinkertainen. Verkostossa on 14 järjestöä ja seurakuntaa.

Yksin Hämeenlinnassa ruokakasseja tarvittaisiin loppuvuonna noin 40 000 ja ruoka-apua hakevia olisi noin 11 000. Valtakunnallisesti on arvioitu avun tarpeen jopa kolminkertaistuvan.

HTR on toimittanut ruoka-apua vuosittain noin 6 500 ihmiselle.

Korona on toisaalta pannut Hämeenlinnassa vauhtia ruoka-avun kehittämiseen. Poikkeustilanteessa se tuli osaksi kaupungin Akuutti arkiapu -toimintaa.

Kaupunki tunnustaa, ettei ruoka-apu tavoita tällä hetkellä kaikkia tarvitsijoita esimerkiksi pitäjissä.

Ruoka-avun kehittämistä Hämeenlinna oli selvittänyt jo viime syksystä alkaen, mutta koronan myötä valmisteluun tulivat vahvasti mukaan myös kaupungin työllisyystavoitteet.

Luotsi-säätiön tiloihin varasto epidemian aikana

Epidemian alussa Hämeenlinna-Vanajan seurakunta toivoi entistä isompaa, kantakaupunkiin sijoittuvaa ruokavarastoa EU-ruoka-ainelasteille. Varasto ja EU-ruoan kassitus järjestettiin Luotsi-säätiön tiloihin.

Tällaista ruokalahjoitusten keskusvarastoa ei seudulla aiemmin ollut. Yrityksiltä saatiin lahjoituksena kylmäkontti ja pakastimia.

EU-kassien lisäksi varastosta jaettiin edelleen järjestöille myös hakematta jääneitä kouluruokakasseja. Sinne on otettu myös tukuilta joitakin isoja eriä hävikkiruokaa.

Keskusvaraston ja logistiikan puute on ollut Hämeenlinnan seudulla ongelma kylmäketjunkin kannalta. Täällä ei ole pystytty hyödyntämään välitukkujen ja elintarvikealan suuria ylijäämiä, vaan ne ovat ohjautuneet muualle.

Luotsin ylläpitämästä keskusvarastosta aiotaan pysyvää.

Kaupunki on katsonut, ettei sillä ole varaa vuokrata jotain tyhjillään olevaa kiinteistöä varastoa varten. Tämä ei myöskään ratkaisisi kuljetuksen ja koordinoinnin tarvetta.

Luotsi-säätiön toimitusjohtaja Heikki Rantala esittelee kylmäkonttia, jollaisia tarvitaan muun ruoka-apumateriaalin kuin kuivamuonan säilytykseen. Kuva: Esko Tuovinen

Kustannusarvio noin 200 000 euroa

Ruoka-apua antavat järjestöt ovat esittäneet valtakunnallisesti julkisen rahoituksen lisäämistä.

Kaupungin näkemys on, että julkisen sektorin (eli valtion ja kuntien) tulee pysyä kansalaisyhteiskunnan toiminnan tukijoina eikä sen määrittäjinä. Realiteetti on sekin, että Hämeenlinnan on talousongelmissaan vaikea satsata rahaa ruoka-aputoimintaan.

Jakeluvaraston ja logistiikan kustannusarvio on reilut 200 000 euroa vuodessa. Kaupunki laskee, että siitä rahoitettaisiin 78 prosenttia erilaisin työllisyystoimin. Tämä tarkoittaa palkkatukityöllistämistä, kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja.

Kaupungille syntyy huomattavia säästöjä muun muassa siitä, ettei sen tarvitsisi maksaa niin paljon työmarkkinatuen kuntaosuuksia.

Varaston ja jakelun toiminta tarvitsee kuitenkin myös suoraa rahoitusta 45 000 euroa. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on jo sitoutunut maksamaan osan.

Kaupunginhallitus hoputtaa valmistelua

Luotsin varaston oli määrä alkaa toimia uudelta sopimuspohjalta elokuun alusta alkaen.

Hämeenlinnan kaupunginhallitukselle esitettiin, että valmistelua jatketaan osana ensi vuoden talousarviovalmistelua ja että tavoitteena on ”löytää optimaalisin toimintamalli suhteessa kaupungille aiheutuviin kustannuksiin”.

Kaupunginhallitus kuitenkin päätti äänestyksen jälkeen tällä viikolla palauttaa asian valmisteluun. Tarkoituksena ei ollut jarruttaa vaan nopeuttaa asian käsittelyä.

Strategiapäällikkö Sirpa Yli-Kerälä kertoo kuulleensa jo tehdyn valmistelun aikana toiveita toiminnan nopeasta käynnistämisestä.

– Luotsin keskusvaraston toiminta olisi luontevaa saada jatkumaan. Isolla keskuksella saataisiin jakeluun lisää volyymiä ja systemaattisuutta.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg kertoo viestinsä asian valmistelijoille olleen, ettei sosiaali- ja terveystoimella ole mitään mahdollisuutta budjetoida lisää rahaa.

– Mutta voimme harkita nykyresurssien suuntaamista toisin. Ruokalogistiikan ratkaisumalliin en halua ottaa vielä kantaa. Kun tietää, mitä korona on tehnyt joidenkin ihmisryhmien toimeentulolle, ei olisi pahitteeksi, että meillä olisi tällainen tehokas avun väylä. HäSa

Lue myös: Hävikki- ja EU-ruoalle mietitään logistiikkakeskusta – Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala tiivistävät yhteistyötään (21.2.2020)

Hattulaa ja Janakkalaa kosittu mukaan

Selvitystyö hävikkiruoan ja ruoka-avun jakamista kehittämiseksi käynnistyi viime syyskuussa, kun vihreiden valtuustoryhmä teki siitä aloitteen. Se sai allekirjoittajia kaikkien puolueiden valtuustoryhmistä.

Ruoka-avun parantaminen nähdään paitsi ekologisena myös köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvänä sosiaali- ja terveyspoliittisena kysymyksenä.

Hämeenlinna on neuvotellut alustavasti myös Hattulan ja Janakkalan kuntien mukaan tulosta. Ne ratkaisevat asian omissa budjettineuvotteluissaan.

2000-luvun alkupuolelta toiminut Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkosto (HTR) noutaa Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan alueella sekä ruokakaupoista että esimerkiksi kouluilta hävikkiruokaa jaettavaksi vähäosaisille. Se jakelee myös niin sanottua EU-ruokaa.

HTR arvioi, että sen ruoka-apua järjestämässä oli pelkästään tammi-helmikuussa noin 110 työntekijää ja vapaaehtoista.

Koko maailmassa ruokaa on arvioitu päätyvän roskiin jopa 25–30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta. Suomessa ruokahävikkiä kertyy vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa.

Päivän lehti

14.7.2020