Kanta-Häme

Koronaepidemia viivästyttää labrajättiläisen perustamista – Kanta-Hämeessäkin toimiva Fimlab jatkaa selvityksiä

Uuden, ison laboratorioyhtiön perustamisneuvotteluja jatketaan puolen vuoden katkon jälkeen loppukesällä.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri omistaa nyt Fimlabista alle kymmenen prosenttia. Arkistokuva: Annastiina Airaksinen

Suomen suurimman laboratorioyhtiön perustaminen on viivästynyt, mutta hanke etenee kesän jälkeen.

Kanta-Hämeessäkin toimiva Fimlab on neuvotellut yhdistymisestä pohjoissuomalaisen NordLabin ja varsinaissuomalaisen Tyksin laboratoriotoimialueen kanssa vuoden 2018 lopulta asti.

Alun perin yksityiskohdat piti olla sovittuna jo viime vuoden lopulla. Pitkittyneet valmistelut keskeytyivät koronaepidemiaan.

– Jouduimme laittamaan maaliskuussa prioriteetit uuteen järjestykseen. Mutta siihen saakka etenimme ihan suunnitelmien mukaisesti, kertoo selvitystyöryhmän puheenjohtaja, Fimlab Laboratoriot oy:n toimitusjohtaja Ari Miettinen.

– Meidän oli määrä edetä tarkempiin suunnitelmiin omistusosuuksista, osakassopimuksesta ja aiesuunnitelmasta, mutta ne keskeytettiin yksimielisesti.

Jos koronatilanne sallii, hankkeen käynnistäneet sairaanhoitopiirit jatkavat neuvotteluja elokuussa. Mitään muuta hankkeen aikataulusta ei Miettisen mukaan ole vielä sovittu.

Säästötavoitteet ovat ennallaan

Fimlab on jo nyt Suomen suurin laboratorioalan yritys. Se tuottaa laboratoriopalveluita sekä alan koulutusta ja tutkimusta julkisen terveydenhuollon tarpeisiin. Toiminta-alueella asuu yli miljoona ihmistä ja toimipisteitä on yli sata, joista kymmenesosa Kanta-Hämeessä.

Kaikki nyt olemassa olevat laboratoriot on tarkoitus säilyttää.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri omistaa Fimlabin osakekannasta 9,38 prosenttia. Osuus putosi reilusta kymmenestä prosentista keväällä, kun yhdeksi pääosakkaista tuli Vaasan sairaanhoitopiiri.

Fimlabin omistajia, jotka ovat siirtäneet vastuullaan olevan laboratoriotoiminnan kokonaan tai pääosin yhtiön toiminnaksi, ovat myös Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

Ari Miettisen mukaan mikään hankkeen tavoitteista ei ole hiljaiselon aikana muuttunut. Hanke myös etenee riippumatta siitä, syntyykö suuri sote-uudistus vieläkään.

– Tänä keväänä eletyt ajat ovat alleviivanneet tuottavuuden ja kustannustehokkuutta lisäävien rakenneuudistusten tarvetta. Eli voisi kuvitella, että tällä on erityisen suuri tilaus, kun tätä päästään jatkamaan.

Koronaepidemia toi yhden karanteenin

Uudistuksella halutaan myös turvata työvoiman saatavuutta. Tuhannen työntekijän Fimlabissa koronaepidemia ei vielä tuonut henkilöstöpulaa.

– Kriisi ei ehtinyt sille asteelle, että laboratorioiden henkilöstöä olisi laajemmassa mitassa sairastunut. Fimlabissa tapahtui ainoastaan yksi isompi koronavirukselle altistuminen ja henkilöstöä joutui karanteeniin.

Laboratorioalallakin uhkana on työn ja osaamisen siirtyminen halvemman työvoiman maihin. Kansainväliset firmat myös pyrkivät Suomenkin markkinoille. Riskinä on, että julkisen sektorin säästöpaineissa jouduttaisiin turvautumaan ulkomaisiin palveluihin.

Jättiyhtiö voisi tuottaa säästöjä esimerkiksi hankintasopimuksien kautta, kun isommalla ostovolyymilla hinnat saataisiin edullisemmiksi. Tämä tulisi halvemmaksi sairaanhoitopiirien jäsenkunnille eli viime kädessä veronmaksajille.

Laboratoriopalvelujen kuluja halutaan alentaa myös kustannustehokkaalla työnjaolla. Päällekkäisiä toimintoja esimerkiksi hallinnossa ja tietotekniikassa järjestettäisiin yhteisesti. HäSa

Lue myös: Kolme suurlaboratoriota suunnittelee yhdistymistä yhdeksi jätiksi: Potilas saisi silti antaa näytteet siellä, missä nytkin (5.5.2019)

Päivän lehti

14.8.2020