Kanta-Häme Hämeenlinna

Koronan torjunnan vaikutus aliarvioitiin – Suomen talous kaatui parissa päivässä

Asiantuntijoiden ennusteet muuttuivat radikaalisti muutamassa päivässä. Nyt pelätään, että kokonainen sukupolvi saa maksaa kriisin kallista laskua.

– Muutos on dramaattinen ja poikkeuksellinen, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Etla ja Lehmus arvioivat vielä vajaa kaksi viikkoa sitten koronan taloudellisen vaikutuksen marginaaliseksi. Lehmus kirjoitti eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle 13. maaliskuuta koronaviruksen taloudellisista vaikutuksista raportin, jossa optimistisesti bruttokansantuotteen bkt:n laskuksi ennakoitiin 0,2–0,5 prosenttia.

Etla piti riskinä kielteisempää kehitystä. Tällaisessa skenaariossa bkt laskisi 1–3 prosenttia.

– Vaikutus bruttokansantuotteeseen voi olla kaksi tai kolme kertaa tätä arviota suurempi, Lehmus sanoo nyt.

– On paljon sanottu, että arviot olisivat ”heittäneet häränpyllyä”. Tällainen kehitys on kuitenkin mahdollista.

”Sukupolven kriisi”

Etla päivitti oman arvionsa jo 17. maaliskuuta. Tutkimuslaitos pitää kolmesta kehitysvaihtoehdosta heikointa todennäköisimpänä. Sen sijaan Etla ei usko, että tuotanto jää finanssikriisin tapaan pitkäksi aikaa pohjalle.

Yksityiset talousasiantuntijat, järjestöt ja yritysjohtajat eivät ole yhtä optimistisia kuin tutkimuslaitokset. Keskuskauppakamarin kyselyssä jo viikko sitten lähes kolmannes yrityksistä arvioi, että niiden konkurssiriski on kasvanut merkittävästi. Tästä yritysten tilanne on pahentunut merkittävästi.

Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa ja OP-Ryhmän pääjohtajaa Timo Ritakalliota kuullaan usein talousasiantuntijoina. Heidän näkemyksensä kriisin syvyydestä ja pituudesta ovat paljon ankarammat kuin ekonomistien viralliset arviot.

– Pitää tehdä isoja toimenpiteitä, muuten tästä saattaa tulla yhden sukupolven mittainen lasku, Murto sanoi Yleisradion haastattelussa 19. maaliskuuta.

Murto arvioi vaikutuksia nimenomaan yrittäjien konkursseina. Jos yrityksiä kaatuu suuria määriä, nousu lamasta vaikeutuu.

– Yksi sukupolvi pienyrittäjiä voi menettää elantonsa ja sieltä on todella vaikea palata takaisin.

Pääjohtaja Ritakallio sanoi Kauppalehden markkinaraadissa 20. maaliskuuta, että talous palautuu kunnossa kriisistä parhaassakin tapauksessa 2–3 vuodessa.

– Monessa mielessä voidaan sanoa, että tämä on elinaikani pahin kriisi.

”Lamaa rumempaa”

Kaupan ja palvelualojen yrittäjät näkevät selvästi, mitä seuraa myynnin yhtäkkisestä katkeamisesta, velaksi hankitusta varastosta ja kulujen jatkuvasta juoksemisesta. Ekonomistit eivät arvioi tilannetta yhtä pahaksi kuin finanssikriisissä. Eräiden yrittäjien mukaan tilanne on jopa lamavuosiakin pahempi.

– Tästä tulee rumempaa jälkeä kuin 1990-luvun lamassa, kaupan konkari Simo Leporanta eli ”Simo vaatehuoneelta” sanoi Talouselämä-lehdessä 23. maaliskuuta.

Yksin erikoiskauppa työllistää parisataatuhatta suomalaista. Joitakin poikkeusaloja lukuun ottamatta karanteenit, matkustusrajoitukset ja suositukset ovat pysäyttäneet lähes kokonaan erikoiskaupan. Palvelualojen yritykset, yrittäjät ja työntekijät ovat jääneet ilman asiakkaita.

Katastrofi 36 prosentille

Työvoimapula, komponenttien puute ja markkinoiden romahdus eivät ole vielä iskeneet voimalla teollisuuteen ja rakentamiseen. Vaikutuksia vasta odotetaan.

Työmarkkinajärjestöjen yhteisiä esityksiä on kiitelty. Hallituksen apupakettia on kiitelty, mutta yrittäjät pitävät sitä aivan riittämättömänä. Talouselämä-lehden kyselyn mukaan alle 10 prosenttia yrityksistä arvioi sen riittäväksi tueksi.

Talouselämä-lehden tiistaina (24.3.) julkaiseman kyselyn mukaan koronasta tulee 36 prosentille yrityksiä katastrofi. Lähes puolet yrityksistä lomauttaa henkilöstöään.

Kauppalehti tiivisti tilanteen tiistain pääkirjoituksensa otsikossa: ”Koronakaranteenista seuraa konkurssiaalto”. HÄSA

Kommentti: Helpompi unohtaa kuin hoitaa

Esko Ahon (kesk.) hallitus oli 1990-luvun alussa kykenemätön tekemään hyvissä ajoin tarvittavia päätöksiä, koska katastrofin syvyyttä ei ymmärretty. Kun finanssikriisi romautti Suomen talouden lokakuussa 2008, poliitikot ja ekonomistit pitkään kiistivät kriisin. Kukaan ei hiiskunut sanaakaan siitä, että viennistä katoaa kolmannes ja bruttokansantuote romahtaa 8,1 prosenttia.

Osakemarkkinat olivat ennakoineet kriisiä jo toista vuotta.

Vaikeneminen ja hidas reagointi on osin tietämättömyyttä ja osin oman edun tavoittelua. Ekonomisteille on myös vaikea laji ennakoida kriisin toisen asteen seurauksia. Kentällä toimivat ihmiset näkevät ne paremmin. Etlan ja Pellervon taloustutkimuksen ennusteissa ei edelleenkään anneta voimakasta painoa sille, että ehkä ensi vuonna ei ole yrityksiä, jotka käynnistelisivät tuotantoa ja kauppaa. Sitäkin enemmän olisi luottokelpoisuutensa menettäneitä yrittäjiä.

Eräille päättäjille on selvästi helppoa jättää jälleen kerran yksityisten alojen työntekijät ja yrittäjät oman onnensa nojaan. Jos omat äänestäjät koostuvat julkisten alojen työntekijöistä, voi tiedotustilaisuudessa toistaa päivä toisensa jälkeen, miten koville he joutuvat.

Päivän lehti

5.4.2020