Kanta-Häme Hämeenlinna

Koronapelko jäädytti virastot - pandemia on keskeyttänyt lähes 6 000 rikosasian käsittelyn

Vastaajan pelkkä ilmoitus on estänyt tärkeän asian käsittelyn tuomioistuimessa. Syytteet vakavista rikoksista on kuitenkin yleensä käsitelty.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola pitää mahdollisena, että koronapandemiaa on käytetty hyväksi. Koronan varjolla on voitu estää itseä koskevan asian käsittely tuomioistuimessa.

– Tämä on ikävää, mutta sille ei voi mitään. Tuomioistuimet ovat joutuneet luottamaan ilmoitukseen, että henkilö esimerkiksi kuuluu riskiryhmään eikä voi osallistua tuomioistuimen istuntoon.

Tavallisesti tuomioistuimet vaativat lääkärintodistuksen siitä, että joku on estynyt saapumasta istuntoon. Nyt on voinut ilmoittaa riskiryhmään kuulumisesta, karanteenista tai jopa covid 19 -tartunnasta ilman, että sitä on voitu tarkistaa.

Korona on keskeyttänyt vajaan 6 000 rikosasian käsittelyn käräjäoikeuksissa. Syytteet vakavista rikoksista on kuitenkin yleensä käsitelty. Rikosasioissa vastaajalle lykkäys pääsääntöisesti merkitsee vain lykkäystä, mutta siviiliasioissa päätöksen venyttäminen voi romuttaa koko asian.

Korona oli kesäkuussa keskeyttänyt yli 1 300 siviiliasian käsittelyn. Joissakin käräjäoikeuksissa seisoo valtava määrä hakemusasioita ilman päätöstä. Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa on jumittunut yli sata hakemusasiaa, joista merkittäviä ovat esimerkiksi lapsen huoltoon, lapsen tapaamisoikeuteen ja edunvalvontaan liittyvät hakemukset.

– Hakemusasioissa on usein välttämätöntä kuulla asianosaista, Jaakkola kertoo.

Jos esimerkiksi lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta on kiista, toinen osapuoli on voinut estää asian käsittelyn tuomioistuimessa. Iäkkäälle ihmiselle ei ole saatu edunvalvontaa, jos hoitolaitoksessa olevaa ihmistä ei ole voitu kuulla. Kyseisen henkilön asioiden hoitaminen on saattanut estyä kokonaan.

 

Joissakin alioikeuksissa, kuten Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa, vain muutaman hakemusasian käsittely on estynyt. Miksi käräjäoikeuksien tilanne vaihtelee täysin?

Jaakkola selittää käräjäoikeuksien suuria eroja sillä, että koronatilanne on vaihdellut paljon eri osissa maata ja että tuomioistuimet ja tuomarit ovat riippumattomia.

– Itä-Uudenmaan koronatilanne on maan pahimmasta päästä. Se selittää jotakin.

Tuomioistuinvirasto on antanut suosituksen koronan torjunnasta ja asioiden käsittelystä. Valtakunnansyyttäjällä, jonka alaisia syyttäjiä tarvitaan rikosasioiden käsittelyssä, on omat suositukset syyttäjille.

– Joka tapauksessa viime kädessä tuomioistuimen puheenjohtaja ratkaisee, miten asia käsitellään, Jaakkola korostaa.

Jaakkolan mukaan myös tilastoinneissa on eroja. Joissakin tuomioistuimissa asioita ei ole käsitelty, mutta niitä ei ole kirjattu ”koronakeskeytetyksi”.

Koronasulut ja virkamiesten etätyö ovat vaikeuttaneet asioiden hoitamista monien viranomaisten kanssa. Virastojen ovet olivat pääsääntöisesti kiinni. Kun asioita on hoidettu sähköisesti ja ajanvarauksella sekä työntekijöitä on ollut etätöissä, ihmisten asioiden järjestäminen on hankaloitunut.

 

– Menettelytavat ja muuttuneet kanavat ovat aiheuttaneet sen, että asiakaspuhelimet ovat ruuhkautuneet, Maanmittauslaitoksen tietopalvelujohtaja Antti Saarikoski kertoo.

Saarikosken mukaan pääsääntöisesti Maanmittauslaitoksen palvelu on toiminut. On kuitenkin tapauksia, joissa esimerkiksi rekisteröinnit ovat viivästyneet tuntuvasti.

– En tunne tapauksia. En lähde kiistämäänkään, Saarikoski sanoo.

Saarikoski sanoo kuitenkin, että asiakkaat ovat kertoneet Digi- ja väestötietoviraston hitaan palvelun haitanneet myös heidän asiakkaidensa asioiden hoitamista. HÄSA

Päivän lehti

22.9.2020

Fingerpori

comic