Kanta-Häme

Korttelikeskusta on Riihimäen valtti

– Kaupungin omaleimaisin ja vanhin osa uinuu vajaakäytöllä, vaikka se voisi olla todellinen vetonaula kahviloineen ja käsityöverstaineen, sanoo tutkija Panu Söderström.

Söderström puhuu Riihimäen Rautatienpuistosta, jonka hän toivoisi kehittyvän yhdistämään aseman seudun liikekeskusta kaupungin ydinkeskustaan.

Jalankulkijan silmin kaupunkia arvioiva tutkija antaa pikkukaupungin ruutukaavalle eli korttelikaupungille kiitosta. Riihimäellä ongelmia aiheuttaa keskustan liikeyritysten hankala kilpailutilanne asemalle ja kolmostien tuntumaan rakennettujen kauppakeskusten kanssa sekä keskustan ylimitoitetut liikenneväylät.

Tutkija nostaa Rautatienpuiston rinnalla kehitettäviksi Junailijankadun ja Hämeenkadun väliset korttelit. Niiden julkisivu pääkadulle on kunnossa, mutta korttelien kääntöpuolelta löytyy tyhjiä tontteja ja hajanaista rakennetta.

– Kaikki korttelit ovat tietysti yksityisten omistuksessa. Kehittäminen on onnistunut monessa kaupungissa, kun kiinteistöyhtiöt ja kaupunki ovat yhdessä laatineet korttelisuunnitelmat.

Uutta asuinrakentamista tarvitaan ydinkeskustaan eikä yksinomaan nykyään rakenteilla oleviin Piikinmäkeen ja Peltosaareen. Södeström muistuttaa, että moni kiinteistöyhtiö hyötyy selvästi taloudellisesti uudisrakentamisesta. Käyttämättä oleva rakennusoikeus kannattaa käyttää.

– Palveluiden säilymisen ja kehittymisen kannalta tarvitaan keskusta-asuntoja.

Riihimäen omaleimaisista piirteistä tutkija listaa suojellun Rautatienpuiston, Vihreän talon kulttuurikeskuksen, VR:n veturitallit ja Paloheimon entisen sähkölaitoksen.

– Vihreän talon spontaanisti syntynyt kulttuuritoiminta on juuri sitä ruohonjuuritason toimintaa, jota tarvitaan ja jota pitää ruokkia.

Hämeenkatu ei nykyisellään vielä muodosta elävää pikkukaupunki-idylliä.

– Hämeenkadulla katuympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa tuomalla kadulle istutuksia ja entistä laadukkaampia kadun kalusteita. Keskuskadulla tulisi myös vähentää ajokaistoja, Söderström toteaa.

Söderström ehdottaa myös jalankulkupainotuksen ulottamista koko keskustakorttelien alueelle Granitin aukiolta.

Kaupunkia on rakennettu muuallakin liikaa autojen ehdoilla. Leveät ajoväylät aseman, Piikinmäen, Kumelan ja Mattilan teollisuusalueen suunnalla eivät lisää pikkukaupungin idylliä tai vetovoimaa. Sama ilme häiritsee myös Peltosaaressa.

– Kauppakatu on hieno ja kaupunkimainen katu kivijalkaliikkeineen. Sillan toisella puolella katu muuttuu tieksi. Rakentamalla rakennukset kiinni katualueeseen, voidaan luoda toimivampia katutiloja.

Suomen ympäristökeskuksen teettämässä tutkimuksessa Riihimäen keskustan kaikki jalankulkureitit on pisteytetty.

Parhaat pisteet löytyvät ydinkeskustan kortteleista. Pisteet putoavat jyrkästi, mitä etelämmäs kaupungissa kuljetaan. Tutkija siirtäisi kehittämisen ja rakentamisen painopistettä etelästä selkeästi kaupungin keskustaan. HÄSA

Päivän lehti

26.1.2020