Kanta-Häme

Korvaushoitoa saavien määrä kasvussa

Korvaushoitoa saavien määrä on kasvanut Hämeenlinnassa voimakkaasti viime vuosina. Vielä kymmenen vuotta sitten heitä oli vain puolenkymmentä, mutta pelkästään kuluvan vuoden aikana korvaushoitojakso on aloitettu 14 henkilölle.

– Joukossa on niin uusia asiakkaita kuin korvaushoitoon palaavia, kertoo A-klinikkasäätiön palveluneuvoja Jaakko Vesterberg.

Hämeenlinnassa korvaushoitoa antavat A-klinikkasäätiö ja Hämeenlinnan kaupunki. A-klinikkasäätiö vastaa suurimmasta osasta hoitosuunnitelmista ja niiden toteutuksesta.

Korvaushoidon kattavuus ja sisältö vaihtelee voimakkaasti eri paikkakunnilla. Hämeenlinnassa resurssit ovat pysyneet ennallaan, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet.

– Emme ole onneksi joutuneet pitäytymään pelkässä lääkkeiden antamisessa. Siitä voi olla montaa mieltä, saavatko kaikki asiakkaat henkilökohtaista ohjausta tarpeeksi, Vesterberg sanoo.

A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki kertoo, että valtakunnallisesti korvaushoidon kattavuus on vain 20 prosenttia, kun muissa Pohjoismaissa korvaushoitoa saa jopa 70 prosenttia ongelmakäyttäjistä.

Yhä useampi A-klinikalle hakeutuva käyttää aineita suonensisäisesti.

– Nykyään korvaushoidettavista piikittää yli 70 prosenttia. Tämä on nyt tulkintaa, mutta voisiko taustalla olla se, että hoitoon pääsy on viime vuosina ollut aika haastavaa ja käyttäjät ovat edenneet omassa riippuvuudessaan amfetamiinista opioideihin, Simojoki miettii.

Suomessa arvioidaan olevan jopa 13 500 opiaattien ongelmakäyttäjää. Heistä puolet asuu pääkaupunkiseudulla.

Korvaushoitojakso on viimeinen keino riippuvuudesta irrottautumiseen ja elämänhallinnan palauttamiseen, kertovat viidesti viikossa A-klinikkasäätiön ylläpitämästä Living Roomista metadoni-annoksensa hakevat Antti ja Riikka.

Metadoni aiheuttaa myös riippuvuutta ja sen avulla vieroittuminen on usein vuosien projekti.

– Toivoisin, että hirveän nuoria ei otettaisi korvaushoitoon. Jos on käyttänyt opiaatteja vain pari vuotta, niin katkaisuhoito on parempi. Korvaushoidon lopettaminen ei ole helppoa, itselläni tulee ensi maaliskuussa kuusi vuotta täyteen.

Jaakko Vesterberg sanoo, että hoidon hyötyjä ei usein pystytäkään mittaamaan sillä, että asiakas pääsee kokonaan eroon korvausaineesta.

– Korvaushoidon hyödyt nähdään elämänhallinnan paranemisena, annettavan aineen määrän pudottamisena ja rikollisuuden vähenemisenä.

Sekä Riikan että Antin korvausaineannosta on vähennetty. Suunnitelmissa on siirtyä viidestä viikoittaisesta kontrollikäynnistä yhteen. Kumpikaan ei ole retkahtanut vuosiin.

– En halua sitä elämää enää, olen melko varma lopettamisesta. Alkoholi on minulle aine, jonka jälkeen otan mitä eteen tulee. Minun täytyy olla täysin päihteetön, Antti sanoo.

Riikka kertoo säännöllisten keskustelujen omahoitajan kanssa auttaneen paljon siinä, että ajatus päihteettömästä elämästä tuntuu mahdolliselta.

– Korvaushoito on niin iso osa elämää, että sitten kun tästä irtautuu, pitää saada tilalle jotain muuta. Ei voi jäädä himaan makaamaan.

Molemmat haluavat esiintyä muulla kuin oikealla nimellään, koska korvaushoitopotilaaksi tunnistaminen vaikeuttaa esimerkiksi työn hakemista.

– Kokemusta on, Antti toteaa. HÄSA

Suomeksi: opiaatit = oopiumunikosta saatavia vahvoja lääke- ja huumausaineita kuten morfiini ja heroiini. Vaikuttavat keskushermostoa lamaavasti ja aiheuttavat voimakasta riippuvuutta. Päihtymistarkoituksessa käytetään usein synteettisiä opioideja kuten metadonia ja buprenorfiinia.