Kanta-Häme

Kosteikon rakentaja saa mailleen lintuja, maisemaa, riistaa ja luonnon kuhinaa

Muulijärven lintukosteikko Kalvolan Pirttikoskella hiljenee vuosi vuodelta. Vesilintujen tarvitsemat avovesialueet kasvavat nopeasti umpeen eikä valtiolta ole löytynyt kunnostusrahoja.

– Vuosien varrella Muulijärvelle ja Taka-Muulille on laadittu useita kunnostussuunnitelmia, mutta mitään ei ole tapahtunut. Suunnitteluun on käytetty satojatuhansia markkoja ja euroja, mutta lintukosteikolle ei yhtään, kritisoi Ari Lehtinen Kanta-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä.

Natura-kierros hiersi pitkään

Muulijärvi on yksi lukuisista luonnonkosteikoista, joille ei ole löytynyt rahoitusta suunnitelmien toteuttamiseen. Kuitenkin kunnostamalla voidaan parantaa linnuston elinolosuhteita.

– Kosteikkojen huono tila on johtanut kosteikkolinnuston taantumiseen ympäri maailmaa. Kosteikot ovat uhanalaisia, kertoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.

Tutkija myöntää, että Suomessa huono hoito johtuu takavuosikymmenten tavoista neuvotella niin Natura-alueista kuin muista luonnonsuojeluhankkeista. Maanomistajien näkemyksiä ei ympäristöhallinnossa kuultu eikä otettu huomioon päätöksenteossa, kuten nyt tehdään

Kolme mallikosteikkoa Kanta-Hämeessä

Yhä useampi maanomistaja on nyt herännyt muuttamaan märät, alavat ja tuottamattomat metsä- ja peltolohkot kosteikoiksi. Kalvolassa Muulijärven ja Taka-Muulin naapurustossa tarkkaillaan ja metsästetään vesilintuja jo Vitikankorven riistakosteikossa ja Alhaisten kosteikossa.

Kanta-Hämeessä on tartuttu mahdollisuuteen rakentaa kosteikoita EU:n ja Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -rahoituksella.

Parin viime vuoden aikana on kunnostettu malliriistakosteikot Jokioisille Kiipun ja Hausjärvelle Haminankylän Jokirannan kosteikot Hämeenlinnan Vitikankorven kosteikon lisäksi.

Projektipäällikkö Juha Siekkinen Suomen Riistakeskuksesta kertoo, että koko maassa on kotiseutukosteikkoverkostossa 48 mallikosteikkoa.

Suunnitteluapua ja rahaa

Vaikka Kotiseutukosteikko-hankerahaa ei enää myönnetä uusille kohteille, kansallista ja EU-rahaa myönnetään niin maanviljelyyn kuin metsänhoitoon liittyviin kohteisiin.

Erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta kannustaa maanomistajia tutkimaan vetisiä maitaan ja muuttamaan ne kosteikoiksi.

Life-rahoitusta riistakosteikoille ei enää ehdi hakea, mutta Riistakeskus neuvoo ja laatii maanomistajille edelleen ensi vuoden ajan kosteikkosuunnitelmia. Niiden avulla voi hakea rahoitusta esimerkiksi metsien luonnonhoitoon tai vesiensuojeluun.

Riihimäellä Sammalistonsuolle rakennetaan parhaillaan uutta kosteikkoaluetta Vapon jo päättyneille turpeennostoalueille ja toista Janakkalan Rehakansuolle.

Vanajavesikeskushankkeella on rakennettu Äimäjärvelle useita järven rehevöitymistä hidastavaa laskeuma-allasta ja kosteikkoa. (HäSa)