Kosteutta, sientä, rikkakasvustoa? – Eipä hätää: Mika Nurmisen resepteillä nurmi saadaan huippukuntoon

Jokainen kotipuutarhuri tietää, kuinka vaikeaa kestävän ja samettisen nurmen kasvattaminen on. Se kysyy aikaa ja rahaa, ja etenkin lukemattomia tunteja työtä; leikkuuta, lannoitusta, kitkemistä, paikkauskylvöjä ja vaikka mitä.

Jos kelvollisen pihanurmikon aikaansaaminen vaatii paljon, niin kansainväliset vaatimukset täyttävän urheilunurmen kasvattaminen ja ylläpito se vasta haastavaa onkin. Jalkapallon ja salibandyn valtakunnallisena valmennuskeskuksena toimivassa Eerikkilässä tiedetään, mitä suorituspaikkojen pitäminen huippukunnossa edellyttää. Kenttien laadusta ei ole varaa tinkiä, sillä se vaikuttaa heti tuotteeseen, jota urheiluopisto asiakkailleen myy.

Aina välillä nurmikenttien kanssa tulee eteen tilanteita, jolloin Eerikkilänkin on järkevää turvautua ulkopuoliseen apuun. Silloin paikalle pyydetään maan johtaviin urheilunurmiasiantuntijoihin lukeutuva Mika Nurminen, Biolan Groupiin kuuluvan Novarbon tammelalainen tuotesiantuntija.

– Me pärjäämme normaalioloissa hyvin nurmiemme kanssa, mutta joskus tulee ongelmia tai muita erikoistilanteita, jolloin tuki on tarpeen. Silloin kutsumme apuun lääkärin, naurahtaa Eerikkilän kenttämestari Marko Harteva viitaten Nurmisen apuun.

Eerikkilässä on kolme luonnonnurmikenttää ja kolme tekonurmea. Luonnonnurmella ovat niin sanottu pääkenttä Eerikkilä Areena, yleisurheilukenttä ja jalkapallon harjoituskenttä. Tekonurmea löytyy isosta Eerikkilä-hallista, harjoitushallista ja lämmitettävältä tekonurmikentältä.

Jalkapallokenttien hoitaminen on lajin luonteen takia haastavampaa kuin monen muun nurmikentän. Eerikkilässä kentät ovat ahkerassa käytössä, jonka takia niiden on kestettävä raskasta kulutusta. Turnauspäivinä käyttötunteja voi tulla kymmenen vuorokaudessa.

– Yli 20 henkeä juoksee ympäri kenttää nappulat jalassa yleensä pari tuntia kerrallaan, kun taas maalivahdit ovat koko pelin ajan hyvin pienellä alalla, jolloin kovin kulutus kohdistuu tietylle alalle, Nurminen ja Harteva muistuttavat.

Kulutuksen ohella kentänhoitajille aiheuttavat päänvaivaa luonnonolot. Kentän on siedettävä sekä paahdetta että rankkaakin sadetta. Maakerroksen pitää läpäistä vettä sopivalla tavalla ja salaojituksen on toimittava.

Joskus kenttään voi iskeä sienitauti tai vaikka paljon vaarattomammalta tuntuva asia, kuten Eerikkilän pääkentällä tapahtui. Areenan kentän etualaa auringonvalolta varjostava lippa sai nurmen oirehtimaan.

– Onneksi minun ei tarvitse tietää kaikkea, vaan voin soittaa Mikan ratkaisemaan ongelman, Harteva hymähtää.

– Siellä lippa varjosti osaa kentästä niin, että nurmi alkoi kuihtua ja muuttua harvaksi. Päädyimme sitten reseptiin, jossa lisäsimme alustaan ilmaa, jottei pohja jää liian märäksi. Annoimme me nurmelle taika-aineitakin, mutta varsinainen lääke oli se, että teimme nurmeen pirusti reikiä, muistelee Nurminen ratkaisua, jonka jälkeen Eerikkilän tärkein nurmi on taas voinut hyvin.

Nurmisen asiantuntijuuteen luotetaan paljon muuallakin kuin Eerikkilässä. Hän on ollut mukana useiden golf- ja jalkapallokenttien kunnostusprojekteissa ja antanut konsultaatioapua isoihinkin projekteihin, kuten juuri valmistuneen Helsingin Olympiastadionin remonttiin.

– Stadikalla olin kasvualustatyöryhmässä ja konsultoimassa muun muassa nurmenhoidossa, Nurminen sanoo.

Kun urheilupyhätön remontti maksoi yli 300 miljoonaa euroa, on selvää, että kentän nurmikin tehtiin viimeisen päälle. Nurmi on Nurmisen mukaan paras mitä Suomesta löytyy. Uudella pelialustalla on pelattu jo jokunen ottelu, mutta tositestiin nurmi joutuu Huuhkajien torstain Wales-ottelussa.

– Olen illan ottelussa paikalla kunnostusryhmässä, vaikka ei siellä isoja jälkiä tule, on nurmi sen verran hyvässä kunnossa.

Nurmisen mukaan parasta hänen työssään uusien asioiden oppiminen. Joskus kentillä tulee eteen myös hauskoja tilanteita, joita ei voi millään ennakoida. Kuten kävi jokunen aika sitten Tammelan stadionilla Tampereella.

– Siellä ihmeteltiin pitkään, että miksi yksi kentän alueista oli muita märempi, kosteus näytti nousevan alhaalta ylös. Sitten lopulta yksi vanha kenttämies muisti, että siellähän on järvi alla, kenttä oli tehty aikoinaan kosteikon päälle. Salaojituksella ja muilla ratkaisuilla laitoimme kentän kuntoon, kunhan saimme ongelman syyn selville.

Asiantuntija ja kenttämestari toivovat, että käyttäjät osaisivat arvostaa toimivia puitteita. Vaikka urheilijat ja pelaajat ovat pääroolissa, heidän työpaikallaankin on iso merkitys.

– Kulttuuri on monessa oikeassa jalkapallomaassa aivan erilainen kuin täällä Suomessa, sanoo Harteva.

– Kun puhutaan isoista jalkapallomaista ja vaikka Barcelonan tähtipelaajista, siellä näkyy kentän arvostus. Jos huippupelaaja potkaisee palan nurmea irti, hän painaa sen tyynesti takaisin paikalleen, Harteva muistuttaa.

Nurminen muistelee kaiholla työreissua Nordsjällandiin Tanskaan, jossa paikallinen kenttämestari istui samassa palaverissa jalkapallojoukkueen valmentajan ja fysiikkavalmentajan kanssa.

– Ihan sydäntä lämmitti se hetki. Siellä valmentaja, fysiikkavalmentaja ja kenttämestari yhdessä miettivät, että millaisia pelaajia he alkavat yhdessä tehdä ja mitä heidän ratkaisunsa edellyttävät muun muassa nurmelta. FLen vaatimukset täyttävän urheilunurmen kasvattaminen ja ylläpito se vasta haastavaa onkin. Jalkapallon ja salibandyn valtakunnallisena valmennuskeskuksena toimivassa Eerikilässä tiedetään, mitä suorituspaikkojen pitäminen huippukunnossa edellyttää. Kenttien laadusta ei ole varaa tinkiä, sillä se vaikuttaa heti tuotteeseen, jota urheiluopisto asiakkailleen myy.

Aina välillä nurmikenttien kanssa tulee eteen tilanteita, jolloin Eerikkiläkin on järkevää turvautua ulkopuoliseen apuun. Silloin paikalle kutsutaan maan johtaviin urheilunurmiasiantuntijoihin kuuluva Mika Nurminen, Biolan Groupiin kuuluvan Novarbon forssalainen tuotesiantuntija.

– Me pärjäämme normaalioloissa hyvin nurmiemme kanssa, mutta joskus tulee ongelmia tai muita erikoistilanteita, jolloin tuki on tarpeen. Silloin kutsumme apuun lääkärin, naurahtaa Eerikkilän kenttämestari Marko Harteva viitaten Nurmisen apuun.

Eerikkilässä on kolme luonnonnurmikenttää ja kolme tekonurmea. Luonnonnurmella ovat niin sanottu pääkenttä Eerikkilä Areena, yleisurheilukenttä ja jalkapallon harjoituskenttä. Tekonurmea löytyy isosta Eerikkilä-hallista, harjoitushallista ja lämmitettävältä tekonurmikentältä.

Jalkapallokenttien hoitaminen on lajin luonteen takia haastavampaa kuin monen muun nurmikentän. Eerikkilässä kentät ovat ahkerassa käytössä, jonka takia niiden on kestettävä raskasta kulutusta. Turnauspäivinä käyttötunteja voi tulla kymmenen vuorokaudessa.

– Yli 20 henkeä juoksee ympäri kenttää nappulat jalassa yleensä pari tuntia kerrallaan, kun taas maalivahdit ovat koko pelin ajan hyvin pienellä alalla, jolloin kovin kulutus kohdistuu tietylle alalle, Nurminen ja Harteva muistuttavat.

Kulutuksen ohella kentänhoitajille aiheuttavat päänvaivaa luonnonolot. Kentän on siedettävä sekä paahdetta että rankkaakin sadetta. Maakerroksen pitää läpäistä vettä sopivalla tavalla ja salaojituksen on toimittava.

Joskus kenttään voi iskeä sienitauti tai vaikka paljon vaarattomammalta tuntuva asia, kuten Eerikkilän pääkentällä tapahtui. Areenan kentän etualaa auringonvalolta varjostava lippa sai nurmen oirehtimaan.

– Onneksi minun ei tarvitse tietää kaikkea, vaan voin soittaa Mikan ratkaisemaan ongelman, Harteva hymähtää.

– Siellä lippa varjosti osaa kentästä niin, että nurmi alkoi kuihtua ja muuttua harvaksi. Päädyimme sitten reseptiin, jossa lisäsimme alustaan ilmaa, jottei pohja jää liian märäksi. Annoimme me nurmelle taika-aineitakin, mutta varsinainen lääke oli se, että teimme nurmeen pirusti reikiä, muistelee Nurminen ratkaisua, jonka jälkeen Eerikkilän tärkein nurmi on taas voinut hyvin.

Nurmisen asiantuntijuuteen luotetaan paljon muuallakin kuin Eerikkilässä. Hän on ollut mukana useiden golf- ja jalkapallokenttien kunnostusprojekteissa ja antanut konsultaatioapua isoihinkin projekteihin, kuten juuri valmistuneen Helsingin Olympiastadionin remonttiin.

– Stadikalla olin kasvualustatyöryhmässä ja konsultoimassa muun muassa nurmenhoidossa, Nurminen sanoo.

Kun urheilupyhätön remontti maksoi yli 300 miljoonaa euroa, on selvää, että kentän nurmikin tehtiin viimeisen päälle. Nurmi on Nurmisen mukaan paras mitä Suomesta löytyy. Uudella pelialustalla on pelattu jo jokunen ottelu, mutta tositestiin nurmi joutuu Huuhkajien torstain Wales-ottelussa.

– Olen illan ottelussa paikalla kunnostusryhmässä, vaikka ei siellä isoja jälkiä tule, on nurmi sen verran hyvässä kunnossa.

Nurmisen mukaan parasta hänen työssään uusien asioiden oppiminen. Joskus kentillä tulee eteen myös hauskoja tilanteita, joita ei voi millään ennakoida. Kuten kävi jokunen aika sitten Tammelan stadionilla Tampereella.

– Siellä ihmeteltiin pitkään, että miksi yksi kentän alueista oli muita märempi, kosteus näytti nousevan alhaalta ylös. Sitten lopulta yksi vanha kenttämies muisti, että siellähän on järvi alla, kenttä oli tehty aikoinaan kosteikon päälle. Salaojituksella ja muilla ratkaisuilla laitoimme kentän kuntoon, kunhan saimme ongelman syyn selville.

Asiantuntija ja kenttämestari toivovat, että käyttäjät osaisivat arvostaa toimivia puitteita. Vaikka urheilijat ja pelaajat ovat pääroolissa, heidän työpaikallaankin on iso merkitys.

– Kulttuuri on monessa oikeassa jalkapallomaassa aivan erilainen kuin täällä Suomessa, sanoo Harteva.

– Kun puhutaan isoista jalkapallomaista ja vaikka Barcelonan tähtipelaajista, siellä näkyy kentän arvostus. Jos huippupelaaja potkaisee palan nurmea irti, hän painaa sen tyynesti takaisin paikalleen, Harteva muistuttaa.

Nurminen muistelee kaiholla työreissua Nordsjällandiin Tanskaan, jossa paikallinen kenttämestari istui samassa palaverissa jalkapallojoukkueen valmentajan ja fysiikkavalmentajan kanssa.

– Ihan sydäntä lämmitti se hetki. Siellä valmentaja, fysiikkavalmentaja ja kenttämestari yhdessä miettivät, että millaisia pelaajia he alkavat yhdessä tehdä ja mitä heidän ratkaisunsa edellyttävät muun muassa nurmelta. _HäSa