Kanta-Häme

Kotihoidontuen loppu lähellä – Näin päättäjät uudistaisivat perhevapaita ja päivähoitoa

Perhevapaiden uudistamisesta on puhuttu pitkään, mutta vasta viimeisen vuoden aikana on tullut kouriintuntuvia ehdotuksia. Työmarkkinajärjestöt ja puolueet ovat esitelleet omia ajatuksiaan siitä, miten äitiys-, isyys- sekä vanhempainvapaat pitäisi hoitaa ja miten niitä pitäisi tukea.

Puolueet ovat ottaneet talven aikana kantaa myös varhaiskasvatuksen sekä kotihoidon tukemiseen.

Osa puolueista on esitellyt valmiin mallin, jossa on ehdotettu vanhempainvapaakausien kestoa ja jakautumista sekä kotihoidon tukemiseen tarkoitetun hoitorahan määrää.

Pohjana malleille ovat yleensä jossain muodossa olleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n mallit. Molemmissa painotetaan vanhempainvapaakauden jakamista vanhempien kesken. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tänä talvena esittelemä malli poikkeaa edellämainituista valinnanvapauden osalta. 

EK:n mallissa syntyvän lapsen äiti saisi ensin raskausrahaa ja sitten puolen vuoden ajan vanhempainrahaa. Toisen vanhemman osuus olisi kuusi kuukautta ja lisäksi 18 päivää yhtä aikaa äidin kanssa. Vanhempainvapaa olisi siis jaettu vanhempien kiintiöihin. Jos toinen vanhempi ei pidä omaa osuuttaan, sitä ei voi siirtää äidille.

Tässä mallissa perhe saisi vanhempainvapaata yhteensä 13 kuukautta, jos molemmat vanhemmat pitävät vapaansa. Kotihoidontuen keston järjestö leikkaisi puoleen.

– Tuki syrjäyttää naisia voimakkaasti työmarkkinoilta, perustelee EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Kotihoidontukea ovat lakkauttamassa kokoomus ja vihreät. Ne korvaisivat sen hoitorahalla, jonka voisi halutessaan puolittaa vanhempien kesken. Silloin se riittäisi pidempään ja vastaisi summana nykyistä kotihoidontukea.

Rkp rajaisi kotihoidontuen keston 13 kuukauteen. Se perustelee kantaansa sillä, että naisten työllisyysaste on Suomessa matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. 

Kaikki puolueet eivät ole kertoneet, mitä käytännön toimia perhevapaiden uudistus heidän mielestään merkitsisi. Esimerkiksi sdp on esitellyt yleisiä linjauksia. Julkisuudessa on kuitenkin puhuttu esimerkiksi kokonaan tai osittain maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

SAK:n mallissa äiti saa ensin viiden viikon ajan raskausrahaa. Sen jälkeen perheellä on käytettävänään 12 kuukauden vanhempainrahakausi, joka jaetaan vanhempien kesken. Yhteistä vapaata on kolme viikkoa.

Tällä mallilla lapsen kotihoitoa tuettaisiin jo 1,5-vuotiaaksi tai 3-vuotiaaksi riippuen siitä, haluavatko vanhemmat puolittaa vanhempain- ja hoitorahat.

SAK:n tavoite on ollut myös, että laki kohtelisi yhdenvertaisesti kaikenlaisia perheitä. Nykyisin yksinhuoltajilla ja sateenkaariperheillä saattaa olla huonommat oikeudet kuin perinteisillä naisen ja miehen muodostamilla ydinperheillä. Yksinhuoltajalla on esimerkiksi käytettävänään vähemmän vanhempainvapaapäiviä kuin kahden vanhemman perheessä, eikä hän voi saada osittaista hoitorahaa.

THL:n malli perustuu niinikään 6+6+6-periaatteeseen. Vanhempainvapaat koostuisivat siten äidin ja toisen vanhemman kiintiöidystä osuudesta sekä vapaasti jaettavasta osuudesta.

Kaikissa malleissa tavoitteena on parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Pitkä kotihoitojakso yleensä heikentää työllisyysmahdollisuuksia ja huonontaa palkkakehitystä. Kotihoidontuen turvin lapsen kanssa kotiin jää lähes poikkeuksetta äiti.

Kokoomuksen ehdotus on lähes yksi yhteen SAK:n mallin kanssa. Lisäksi kokoomus on esittänyt, että varhaiskasvatus olisi maksutonta 20 tuntia viikossa. Samansuuntaisia ehdotuksia ovat tehneet myös vihreät ja rkp.

Eduskuntatutkija Erkka Railo Turun yliopistosta uskoo, että perhevapaista puhutaan nyt paljon, koska on pakko. Kun talous vaatii, ollaan valmiita tekemään ratkaisuja myös ideologisia ristiriitoja aiheuttaneissa asioissa.

– Kotihoidon tukeminen ja edullinen päivähoito syntyivät aikoinaan tarpeesta saada perheen molemmat vanhemmat töihin. Valtiojohto ryhtyi johdonmukaisesti ajamaan tätä mallia, koska maan talous niin vaati.

Konservatiivisia arvoja puolustavat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat muutoksia ja puolustavat lasten kotihoidon tukemista. Keskusta sen sijaan tasapainottelee perhevapaamallissaan taloustavoitteiden ja perinteiden välillä.

– Kotihoidontuki on ollut pitkään keskustan lempilapsi. Nyt puolue kipuilee sen kanssa, mutta yhtäkään kiveä ei jätetä kääntämättä, että työllisyys saataisiin nousuun, Railo arvioi.

Perussuomalaiset eivät ole esitelleet ajatuksia perhevapaamallin uudistamiseksi. Joulukuussa puheenjohtaja Timo Soini varoitteli, ettei asiasta kannata vouhottaa liikaa kuin se olisi maan suurin ongelma. Samassa yhteydessä hän lausui, ettei kotihoidontukeen saa koskea.

Kristillisdemokraattien mielestä kotihoidontukea on korotettava ja laajennettava, koska yhteiskunnan on arvostettava kotona tehtävää työtä.

 

Päivän lehti

27.5.2020