Kanta-Häme

Kotilosodan aika on nyt!

Aurinko lämmittää mustaa multaa jo sen verran, että talvehtineet lehtokotilot matavat maan alta päivänvaloon.

– Nyt on kiire hävittää näkemänsä etanat ennen kuin ne alkavat lisääntyä. Paras keino on noukkia ne, liiskata ja heittää talousjätteen kanssa roskiin, neuvoo Riihimäen kaupungin puistotyönjohtaja Jouko Suni.

Aikainen torjunta pienentää etanarykmenttiä merkittävästi, sillä jokainen etana munii kaksi kertaa kesässä yli 40 munaa. Aikuisten etanoiden listiminen ei poista koko ongelmaa, sillä myös viime syksynä munitut munat ovat talvehtineet ja alkavat nyt kehittyä.

Munat leviävät keväällä helposti multakuormien ja taimien mukana myös puutarhoihin, joissa tähän saakka on vältytty kotilo- tai siruetanoilta. Leviämistä voi yrittää estää pesemällä ostettujen tai vaihtaen saatujen taimien juuret.

Lehtokotilot eivät hevin heitä henkeään ja elävät jopa kymmenvuotiaiksi. Kylmätkään talvet eivät onnistu tappamaan lehtokotiloita, joiden elimistön pakkasneste pitää jäätymisen loitolla. Täyttä kuivuuttakin kotilot kestävät kuukausia.

Lisääntymistä vauhdittaa, että yksilöt ovat kaksineuvoisia eli yksilö tuottaa sekä naaras- että koiraspuolisia sukusoluja ja jokainen munii.

Lehtokotilo viihtyy kosteassa kasvillisuudessa. Tuho puutarhassa voi olla täydellistä, sillä sata kotiloa voi syödä kuukaudessa jopa kaksi kiloa kasveja. Neliömetrillä niitä voi olla jopa 500.

Tapettuja kotiloita ei voi jättää maahan, sillä kotilot syövät myös kuolleiden lajitoveriensa raadot.

Riihimäellä on jo viisi vuotta torjuttu sekä lehtokotiloita että hurjasti levinnyttä espanjansiruetanaa. Kaupunki on pystyttänyt puistoihin 12 etanaroskakoria, joihin asukkaat ovat voineet pudottaa poimimansa ja tappamansa etanat.

– Toissa kesänä etanoita kerättiin roskiksiin lähes tuhat kiloa ja viime kesänäkin yli 800 kiloa. Siruetanoiden lisäksi tuhottiin lehtokotiloita, Jouko Suni kiittää aktiivisia talkoolaisia.

Suni pitää parhaana torjuntakeinona etanoiden keräämistä, nurmikoiden leikkaamista, ojanpientareiden niittoa ja turhien pusikoiden raivaamista.

Rautasulfaatillakin etanoita voi torjua, mutta Riihimäen kaupunki ei käytä kallista ainetta.

– Nyt keväällä alamme pääsiäisen jälkeen pystyttää etanaroskakoreja pitkin kaupunkia. Viimeistään vappuna kaikki ovat paikoillaan, Jouko Suni lupaa ja kannustaa kaupunkilaisia perustamaan torjuntapartioita.

Jyväskyläläinen diplomi-insinööri Päivi Korpivaara on kirjoittanut oppaan etanoiden torjuntaan. Hän nojaa tutkimukseen ja omaan kokemukseensa eikä suosi rautasulfaattia vaan pitää koivutislettä parhaana karkottimena.

Opaskirjassaan Korpivaara neuvoo etsimään torjuntaan kokonaisratkaisua. On mietittävä, mistä etanat omaan puutarhaan leviävät.

Risukasoja ei saa olla ja nurmi on leikattava, mutta se ei riitä. Välttämätön komposti on oivallinen lisääntymispaikka etanoille, joten se on hyvä ympäröidä etanoiden kulkua hidastavalla kuori- tai hiekkakatteella. HÄSA

Päivän lehti

22.1.2020