Kanta-Häme

Kotimuseossa halutaan kokea tunteita

Kotimuseoon törmätään suoraan kadulta – vahingossa. Siellä myös halutaan kokea tunteita.

Tässä kaksi asiaa, jotka selvisivät tutkimuksessa, jossa selvitettiin Palanderin talon asiakkaita ja sitä, mitä he museosta hakevat.

Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo sai Museovirastolta 18 000 euroa avustusta tutkimuksen tekemiseen.

Tutkimusta vetänyt museolehtori Anna Jantunen sanoo, että ahaa-elämys oli juuri se, että museosta haetaan muutakin kuin tietoa. Kävijöillä on omia tulkintojaan, joita he haluavat jakaa. Sen lisäksi museossa halutaan kokea tunteita.

Nyt on selvitetty, mikä kotimuseossa koskettaa.

Mennään museoon kylään

Tutkimusaiheena olivat myös kävijät.

Jantusen mukaan Palanderin taloon tullaan vieraaksi aistimaan menneen ajan tunnelmaa.

– Mennään ”kylään” ja vielä sattumalta, naurahtaa Jantunen.

Tutkimuksessa selvisi, että yllättävän iso joukko museovieraita kävelee sisään ihan sattumalta. Jantusen mukaan Hämeenlinnan tiivis ruutukaava on museolle suosiollinen. Ohi kulkiessa poikkeaminen on mahdollista.

Toinen vaihtoehto on se, että turisti on kuullut museosta käydessään jossakin muussa museossa, esimerkiksi Sibeliuksen syntymäkodissa, tai sitten nähnyt vain tienviitan ja seuraamalla sitä päätynyt perille.

– Taidemuseon Rudolf Koivu -näyttely oli myös hyvä sisäänheittäjä, Jantunen tietää.

Kotimuseo vetää puoleensa erityisesti turisteja. Toinen kävijäryhmä ovat hämeenlinnalaiset, jotka tuovat vieraitaan kotimuseoon aistimaan menneen ajan tunnelmaa. Kolmas ryhmä ovat paikkakuntalaiset, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin museossa vierailleet.

– Nyt pitää miettiä, miten saamme asiakkaat käymään toisenkin kerran. Meidän pitäisi saada jotakin uutta, jotta kiinnostus pysyisi yllä. Toisaalta taas on paljon ihmisiä, jotka vuodesta toiseen tulevat aistimaan vanhan ajan joulua.

Käytös herättää tunteita

Kotimuseossa on pohdittu, kuinka satunnaisia matkailijoita voidaan huomioida entistä paremmin.

Yksi ratkaisu on toiminnallisuus.

Vuoden aikana on esimerkiksi kehitetty kaksi työpajaa. Tunteita herätellään erityisesti pajassa, jossa käydään läpi vanhoja käytösoppaita. Toinen paja on mustemarmorointipaja.

– Meillä on ollut kohtaamistaiteen ryhmä, jossa eläkeläisnaiset ovat jakaneet kokemuksiaan Palanderin talossa järjestetyistä tapaamisista. Ryhmän kokemuksista on tehty blogia.

Esimerkiksi juuri vanhoja käytösoppaita käsiteltiin yhdessä kohtaamistaiteen ryhmässä. Jantusen mukaan vanhat käytösohjeet herättivät suuria tunteita.

Pajat eivät ole kuitenkaan kaikkien museovieraiden käytössä, vaan jatkossa niitä voi ostaa esimerkiksi ryhmille. (HäSa)