Kotirinki-ketjun toimitusjohtaja Veli-Pekka Pihlainen pelkää, että kotitalousvähennyksen leikkauksella on samanlainen vaikutus kuin sen edelliselläkin leikkauksella vuonna 2012.
– Muutos voi olla dramaattinen nimenomaan siivous- ja hoivapalvelujen hankintaan, sanoo Pihlainen.
Hallituksen ohjelman mukaan kotitalousvähennystä leikataan. Hallitus aikoo pudottaa sekä vähennyksen prosenttiosuutta palkkatyöstä että vähennyksen enimmäismäärää.
– Jos hallitus leikkaa suunnitellulla tavalla kotitalousvähennystä, se tietää noin 20 prosentin pudotusta palvelujen hankintaan.
– Se leikkaisi siivous- ja hoivatyöstä kolmisen tuhatta työntekijää ja tuhatkunta yrittäjää, Pihlainen arvioi.
Pihlaisen mukaan ilmassa ovat nyt samat merkit kuin vuonna 2012. Tuolloin kotitalousvähennyksen prosentti pudotettiin 60:sta 45 prosenttiin. Kansantalous laski samaan aikaan.
– Kotitalousvähennyksen määrä euroissa laski yli kolmanneksen. Vähennyksen käyttäjien määrä laski yli 10 prosenttia. Suurin vähennys kohdistui kuitenkin jatkuvien palvelujen, kuten hoivan ja siivouksen, käyttäjiin.
Kotitalousvähennyksen leikkaus iskisi myös Pihlaisen johtamaan Kotirinki-ketjuun, sen franchising-yrittäjiin ja asiakkaisiin. Ketjussa on 45 yrittäjää, jotka myyvät kotipalveluja vuosittain noin 1 900 asiakkaalleen.
Pihlainen on erityisen tyytymätön kotitalousvähennyksen jatkuvaan vatkaukseen, josta kärsivät palvelujen tarjoajat ja asiakkaat.
– Olisi tärkeää, että palveluissa olisi jatkuvuutta. Eivät asiakkaat, jotka tarvitsevat palveluja, voi keskeyttää niitä vuodeksi. Eivät yrittäjätkään voi olla vuotta ilman työtä ja tuloja.
Pihlainen epäilee, että vatkausta voidaan tehdä vain, koska kotipalveluala on naisvaltaista ja pienipalkkaista.
– Luulen, että jos teollisuudessa tehtäisiin tällaista, yritykset ja niiden työntekijät yhdessä kynisivät hallituksen.
Kotitalousvähennys on Pihlaisen mielestä yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti tarpeellinen. Se on kuitenkin rakennettu väärin.
– Saman vähennyksen piiriin kuuluvat sekä remontit että siivous- ja hoivapalvelut. Vähennyksen luonne ja tarkoitus poikkeavat niissä kuitenkin toisistaan.
Kodin remonteista maksetaan kotitalousvähennystä nimenomaan siksi, että siten torjutaan harmaata taloutta. Siivous- ja hoivapalvelujen vähennyksellä taas halutaan tukea iäkkään väestön selviytymistä kotona. Haluttiin myös aidot markkinat, joilla kotitaloudet ostavat tarvitsemiaan palveluja ja joilla he työllistävät muita ihmisiä.
– Remontit ovat kertaluonteisia. Vanhukset taas tarvitsevat kotona jatkuvasti palveluja.
Pihlaisen mielestä Suomessa tulisi ottaa mallia Ruotsista, jossa palvelujen hankintaa tuetaan selkeästi kahdella eri mallilla.
– Meillä kotitalousvähennystä käsitellään julkisuudessa usein niin, että kuullaan jotakin pienyrittäjää tai vähennyksen saajaa. Se antaa kokonaisuudesta osin väärän mielikuvan.
Valtaosa kotitalousvähennyksestä maksetaan nyt kotitalouksien remonteista. Noin 64 000 henkilöä saa kuitenkin vähennystä ostamastaan kotitalous- ja hoivatyöstä. Heistä yli 41 prosenttia on eläkeläisiä.
– Asunnoissa tehdään remontteja riippumatta siitä, saako töistä kotitalousvähennyksen. Siivous- ja hoivapalveluja ei välttämättä teetetä eikä asiakkailla ole välttämättä edes varaa näihin palveluihin ilman tukea.
Suurin syy kotitalousvähennyksen leikkaukseen on Pihlaisen mukaan tarve hankkia lisää verotuloja. Leikkaus toisi valtiolle 95 miljoonaa euroa – mutta vain laskennallisesti.
Pihlaisen mielestä vähennystä voitaisiin muuttaa tueksi niin, että sitä ei voitaisi väittää varakkaiden verotueksi. Kotitalousvähennys on nyt verotuksessa tehtävä vähennys. Euromääräistä vähennystä, joka ei ole kuitenkaan vähennys verotettavaan tuloon, on verovelvollisen itse haettava.
– Miksi asiakas ei maksaisi palveluista summaa, josta kotihoidon tuki on jo vähennetty? Ruotsin mallin mukaisesti palvelun tarjoaja hakisi tuen yhteiskunnalta.
Pihlainen uskoo, että Ruotsin malli helpottaisi ja lisäisi palvelujen käyttämistä. Yrityksille tuen hakeminen ei olisi mikään ongelma. HÄSA
Vähennys veroista
Vähennys
Omassa kodissaan tai loma-asunnollaan teetetystä verollisesta työstä saa kotitalousvähennystä.
Vähennyskelpoista työtä ovat muun muassa remontit, siivous ja hoivatyö.
Etu on nykyisin 50 prosenttia yrityksen palkkakuluista.
Omavastuu on 100 euroa ja vähennys vuodessa korkeintaan 2 400 euroa.
Leikkaus
Hallitusohjelman mukaan vähennystä leikataan niin, että vähennyksen osuus laskee 40 prosenttiin yrityksen palkkakuluista.
Itse maksetuista palkoista vähennysprosentti laskisi 20:stä 15:een.
Vähennyksen enimmäismäärä alenisi 2 250 euroon.
Leikkausta perustellaan sillä, että kaikkein pienituloisimmilla ei ole varaa ostaa palveluja.
Vaikutus
3 000 euron hoivatyön ostaja menettäisi 300 euron tuen.
Vähennys laskisi 1 400:sta 1 100 euroon.
Muutos lisäisi valtion verotuloja laskennallisesti 95 miljoonaa euroa.
