Kanta-Häme

Kotiseuturakkaus tarvitsee pönkitystä

Se, mikä on lähellä, jää harmillisen usein arjessa huomaamatta.

Vaikka kantahämäläiset elävät keskellä suomalaista kansallismaisemaa, havahtuu moni sen läsnäoloon ja kauneuteen vasta silloin, kun esittelee kotiseutuaan muualta tulleille.

Oma maa mansikkamaa

Hämeenlinnassa järjestetään valtakunnalliset kotiseutupäivät elokuussa.

Tarkoituksena on esitellä alueellista omaleimaisuutta sekä kotiseudun identiteettiä yhteensä 18 yhdistyksen voimin.

– Yhdistyksiä on mukana enemmän kuin koskaan aiemmin. Jo toiminnassa mukana olevien lisäksi toivomme saavamme houkuteltua toimintaan mukaan uusia jäseniä, erityisesti nuoria, kertoi kotiseutupäivien pääsihteeri Elisa Göös tapahtuman tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo muistuttaa, että kotouttaminen on tärkeää paitsi maahanmuuttajien, myös maassamuuttajien kohdalla.

– Toiselle kotiseutu on synnyinseutu, toinen löytää kotipaikkansa vasta aikuisiällä.

Täkäläiset juuret halutaan tiukemmin hämäläiseen multaan. Yksi keino rakastua tai vahvistaa rakkauttaan omaan kotiseutuun saattaa olla omakehu.

– Nyt on mahdollisuus kertoa, mikä omassa kotiseudussa on kaikkein parasta, Göös kannustaa.

Kehuja voi lähettää Göösille kirjallisesti, ja parhaat julkistetaan elokuussa järjestettävässä gaalassa.

Kuntaliitos yhdisti vain hallinnollisesti

Kotiseutu on useimmille oleellinen osa omaa identiteettiä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki uskoo, että kuntaliitoksesta huolimatta jokaisella pitäjällä on edelleen oma, yksilöllinen henkensä. Renkolaiset ovat myös Hämeenlinnaan liityttyään edelleen renkolaisia, lammilaiset lammilaisia.

Tervakoskella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Kiemunki kertoo, ettei koskaan ole kokenut itseään janakkalalaiseksi.

– Tervalaiset ovat varttuneet paperitehtaan piipun varjossa. Siellä on ihan selkeä, oma yhteisönsä.

Tarinallisuuden kautta

Kerronnallisuus ja tarinointi tekevät Iisakki Kiemungin mukaan tuloaan myös kotiseututyössä.

Esimerkiksi Hauho-Seura on julkaissut monisatasivuista historiateosta jo useamman osan. Hämeenlinnassa Sibeliuksen juhlavuonna kaupunkia tehdään tutuksi nimenomaan säveltäjän elämänvaiheiden kautta.

– Kotiseutu saa tarinoiden ansiosta erilaisia merkityksiä, ja historian tapahtumat ovat siten helpommin lähestyttäviä, Kiemunki sanoo. (HäSa)