Kanta-Häme

Kotisirkka lautasella pelastaa maailman

Jäiset kotisirkat ropisevat kulhoon ja kamerakännykät räpsyvät Kaurialan koulun köksänluokassa. Työtasojen ympärille on kerääntynyt essut päällä 16 kotitalousopettajaa.

– Täytyy tunnustaa, että vähän epäilyttää, sanoo viime kuussa Kaurialasta eläkkeelle jäänyt Kaija Loikkanen, Hämeenlinnan seudun kotitalousopettajat ry:n puheenjohtaja.

Yhdistys on koonnut Hämeenlinnaan ryhmän opettajia tutustumaan hyönteisruokaan käytännössä. Helsinkiläisen Finsect-yrityksen koulutukseen on tullut mukaan kotitalousopettajia paitsi Hämeenlinnan seudulta myös Tampereelta.

– Hyönteisruoka on tulevaisuutta, ja me halusimme olla tässä edelläkävijöitä. Vaikka sirkkoja ei heti huomenna valmisteta kotitaloustunnilla, opettajien pitää olla mukana kehityksessä, Loikkanen sanoo.

Finsectin Sami Lähde ja Lauri Jyllilä ovat samaa mieltä. Vuonna 2015 perustettu yritys haluaa tuoda hyönteisruuan osaksi suomalaista kulttuuria ja kehittää hyönteistaloutta.

Koulutusten lisäksi Finsect kouluttaa maanviljelijöitä sirkkojen kasvatuksessa. Tällä hetkellä kaksi maatilaa Etelä-Pohjanmaalla kasvattaa kotisirkkoja tutkimustarkoituksiin muiden maataloustöiden ohessa.

Tänään kotitalousopettajat valmistavat kotisirkoilla täytettyjä tortilloita. Pakastetut kotisirkat kiehautetaan, jonka jälkeen ne paistetaan mausteöljyssä.

Puolet maapallon väestöstä syö jo hyönteisiä päivittäin, mutta länsimaisessa kulttuurissa tähän ei ole totuttu. Jyllilän mukaan epäilyttävän hyönteisruoan nauttimista helpottaa huomaamattomuus. Kotisirkat voidaan piilottaa tuttuun ruokaan tai esimerkiksi kuivata ja paahtaa jauhoksi, jolla voidaan korvata vaikkapa osa jauhoista leivonnassa.

Hyönteisissä on runsaasti valkuaisaineita ja proteiinia samaan tapaan kuin punaisessa lihassa. Niiden tuotanto kuitenkin kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän.

Hyönteisruoka kiinnostaa yhä enemmän länsimaissa juuri ympäristönsuojelun näkökulmasta, uskoo Kaurialan koulun kotitalousopettaja Sari Tuomilehto.

Hänen mielestään hyönteisiä voi käyttää osana opetusta, vaikka ne eivät lautaselle asti päädykään. Aiheen voi tuoda esiin tunnilla esimerkiksi lihantuotannosta ja proteiininlähteistä puhuttaessa.

– Nykynuorten elämä voi olla hyvin erilaista 50 vuoden päästä, jolloin hyönteisruoka saattaa olla normaali osa ruokavaliota. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös kouluissa.

Hyönteisruokalajeja saadaan vielä odotella niin kotitalousluokissa kuin kotikeittiöissäkin. Hyönteisten myynti elintarvikkeena on tällä hetkellä laitonta, koska elintarvikelain uudistus junnaa EU-tasolla.

– Valistunein veikkaus on se, että hyönteisten myyminen elintarvikkeina olisi laillista vuoden 2018 alusta. Tässä ollaan pelastamassa maailmaa, joten laittomuus on hullua. Kyllä kaikki sen tajuavat, nyt on kyse vain säädöksistä, Lähde sanoo.

Finsectin kaksikon mielestä suomalaista hyönteistaloutta ja tietoisuutta hyönteisruuasta on silti tärkeää kehittää jo nyt. Jyllillän mielestä hyönteisravinnossa on potentiaalia Suomen vientituotteeksi, mutta kirittävää riittää muuhun Eurooppaan verrattuna.

– Jos hyönteisruokaan ja -teollisuuteen tutustuminen aloitetaan vasta, kun hyönteisruokaa saa jo myydä, on liian myöhäistä. HÄSA