Kanta-Häme

Kotisirkkaa kontista lautaselle

Rousk. Kotisirkka rapsahtaa hampaiden välissä. Sirkka maistuu jauhoiselta, ja hyvin neutraalilta. Pääasiassa maistuvat mausteet.

– Jotkut sanovat, että sirkka maistuu kanalta, toiset että niissä on sama fiilis kuin muikuissa, kertoo yksi Entocube-yrityksen perustajista, Perttu Karjalainen.

Muikuista muistuttaa lähinnä suutuntuma. Huolimattomasti pureskellut sirkan jalat takertuvat kurkkuun. Seuraava sirkka menee alas jo tottuneemmin ottein.

Karjalainen kääntelee lastalla pannulla ruskistuvia sirkkoja Lepaa 2016 -messuilla, ja itämaisen katuruuan tuoksu houkuttelee uteliaita paikalle. Yllättävän moni tahtoo kolmen euron maistiaisannoksen. 

– Itse tutustuin ötökkäruokaan Kaakkois-Aasiassa katuruokapaikoissa, Karjalainen sanoo.

Eksoottiset maut ja niiden esitteleminen eivät kuitenkaan ole Entocuben päämäärä. Espoolaisen startup -yrityksen tavoite on vaatimattomasti pelastaa maailma nälänhädältä.

Entocube perustettiin vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa. 

Yritys valmistaa teknologiaa, jonka avulla hyönteisiä voi kasvattaa rahtikonteissa missä tahansa ympäristössä, riippumatta ilmastosta tai maaperästä.

Maailmassa on paljon paikkoja, joissa kuivuus tai liian kovat sateet tuottavat ongelmia ruoantuotantoon.

Jopa Euroopassa 70 prosenttia syötävästä proteiinista tuodaan Perttu Karjalaisen mukaan muualta.

– Konteissa kasvatettavien hyönteisten kautta laadukasta sirkkaproteiinia voidaan valmistaa missä tahansa.

Kotisirkkojen proteiinipitoisuus on jopa hieman korkeampi kuin naudanlihan. Sirkoissa proteiinia on 19,5 grammaa sadassa grammassa. Naudanlihalla luku on 19,3 grammaa. Sirkoista saa myös muita lihan ihmiselle tärkeitä ravintoaineita, kuten aminohappoja ja rautaa.

Sirkkojen etuna on sekin, että niiden kasvattamiseen kuluu minimaalisesti vettä ja ravinteita verrattuna muuhun lihantuotantoon: Kilon sirkkaproteiinia tuottaminen kuluttaa litran vettä ja 1,7 kilogrammaa ravintoa. Amerikassa kasvatetulla naudanlihalla vastaavat luvut ovat 1500 litraa vettä ja 20 kilogrammaa ravintoa.

Toisin kuin voisi kuvitella, monessa maassa hyönteiset ovat harvinaista ja kallista herkkua.

– Esimerkiksi Afrikassa ne ovat monessa maassa todella arvostettua ruokaa. Joku saattaa käyttää viikon palkkansa hyönteisruoka-annokseen.

Tällä hetkellä esimerkiksi broilerien tuotanto on selvästi halvempaa. Tämä johtuu Karjalaisen mukaan työvoimakustannuksista. Siksi Entocube kehittääkin kasvatukseen sopivaa automaatiotekniikkaa. Silloin hintoja voisi laskea.

Länsimaissa kiinnostus hyönteisruokaan on alkanut heräillä viime vuosina. Madventuresin kaltaiset seikkailuohjelmat ovat herätelleet ihmisiä huomaamaan hyönteiset.

Amerikassa proteiinipatukat, joissa on käytetty hyönteisiä, ovat nousseet trendiksi. 

Ötökkäruuan ongelmana Suomessa on tällä hetkellä lähinnä lainsäädäntö.

– Alalta puuttuu kokonaan sääntely. Kasvatus- ja valmistusmääräyksiä ei ole. Sirkkojen myyminen Suomessa ruokana ei tällä hetkellä ole mahdollista, sanoo Karjalainen.

Eviran mukaan hyönteisissä on potentiaalia uudeksi elintarvikkeiden raaka-aineeksi, mutta eri hyönteislajien turvallisuus elintarvikkeena pitää ensin varmistaa. Hyönteisten tulee käydä läpi turvallisuusarviointi ja saada myynnille ja markkinoinnille Euroopan komission lupa.

Käytännössä sirkkojen myynti onnistuu tällä hetkellä siten, että sirkat ostetaan muuna tuotteena, ja kukaan ei voi kieltää laittamasta niitä suuhunsa.

Esimerkiksi Hollannissa on kuitenkin tulkittu EU-säädökset toisin, ja käytännössä suomalainenkin voi tilata Hollannista hyönteisiä elintarvikkeina. 

Vuonna 2018 EU:ssa astuu voimaan uusi elintarvikelaki, joka helpottaa säätelyä. Karjalainen uskoo, että silloin hyönteisten myynnistä elintarvikkeiksi tulee laillista.

Entocubelta hyönteisiä voi ostaa pakastettuina. 

– Pakastettaessa hyönteiset vaipuvat horrokseen ennen kuolemistaan, joten se on myös hyvin kivuton tapa teurastaa ne.

Vaikka säädöksiä hyönteisravinnosta ei ole, Karjalainen vakuuttaa, että hygienia otetaan erittäin vakavasti. 

Kasvatetuille hyönteisille tehdää laboratoriotestejä, ja niiden kasvatuksessa käytetään vain elintarvikehyväksyttyjä materiaaleja.

– Hyönteisten etuna on se, ettei niillä ole esimerkiksi suu- ja sorkkataudin kaltaisia sairauksia, jotka voisivat helposti siirtyä tuotantoeläimestä ihmiseen. Siihen syynä on se, että sian ja ihmisen elimistö on huomattavasti samanlaisempi kuin ihmisen ja sirkan.

Ruuanjämien hyödyntäminen on myös yrityksen tavoitteena.

– Maailmassa on aliravitsemusta, ja samalla ruokaa menee hirveästi hävikkiin esimerkiksi marketeista.

Esimerkiksi Hesburgerin kanssa onkin jo mietitty yhteistyötä.

– Heiltä jää salaateista kannat käyttämättä, mutta sirkoille ne ovat hyvinkin kelvollista ravintoa.

Sirkkoja voi hyödyntää jauhona pastataikinaan, leipään tai leivonnaisiin. Ne voidaan myös vetää myllyssä jauhelihaksi.

Karjalainen uskoo, että Suomi voi olla maailman kärkimaa hyönteisteknologiassa. Toistaiseksi näyttää hyvältä. Entocube on jo nyt päässyt testaamaan yhteistyötä muun muassa NASA:n kanssa. HÄSA

 

Entocube on sään salliessa esillä Lepaa 2016 -messuilla ja lauantaina kello 13.15 Ohjelmalavalla kertomassa, mistä syötävissä hyönteisissä on kyse.