Kanta-Häme

Kotiyhdistykset tallentavat historiaa

Asevelitien ja Revontien risteys on Vanajan asevelikylän keskeisimpiä paikkoja. Viereisen talon kellarikerroksessa sijaitsi aikoinaan asevelikylän ainoa kauppa, Revon kauppa.

Voutilan maista lohkottiin sodan jälkeen noin 60 tonttia, jotka asuttivat sotaveteraanit ja Karjalan evakot. Nykymittakaavassa suurille, jopa 4000 neliön tonteille alkoi keväällä 1946 nousta taloja ripeään tahtiin.

Sotienjälkeisenä pula-aikana nykypäivän trendisana yhteisöllisyys oli täyttä totta, eikä se tarvinnut syntyäkseen hankkeita. Miehet tulivat lähes suoraan rintamalta raksalle ja rupesivat enimmäkseen hartiavoimin raatamaan koteja perheilleen. Materiaalipulasta huolimatta kymmenet talot nousivat parissa vuodessa.

– Kaikesta oli pulaa, mutta taloja rakennettiin yhdessä. Usein tontille muutettiin jo kun saatiin ensimmäinen saunamökki valmiiksi, kertoo Kylän synty – tarinoita Vanajan asevelikylän alkuajoista -kirjan tuottaneen Wanaja-seuran puheenjohtaja Leena Pietilä.

Asevelikylän muistelmateokseen on kerätty tarinoita, jotka sisältävät niin riuskaa talkoohenkeä kuin puutetta ja hauskoja sattumuksiakin. Kirjan tarinat on kerännyt ja hankkeen puuhamiehenä on toiminut Pete Tamminen ja sen on toimittanut Tuula Heinänen.

– Kirjan erityisyys on omaääniset muistelukset elämästä rakentuvassa kylässä. Joukossa on mainioita tarinoita, joita kuvitus täydentää. Varsinaista kotiseutuhistoriaa parhaimmasta päästä, Heinänen kuvailee valmista teosta.

Kirjan kustantaneelle Wanaja-seuralle teos ja siitä otettu 400 kappaleen painos on merkittävä, noin 16 000 euron projekti. Kirjahanke on saanut rahoitusta Linnaseutu ry:ltä.

Wanaja-seuran varapuheenjohtaja Markku Seppälä sanoo, että projekti on merkityksellinen paitsi siksi, että aikalaistarinoita on vielä saatavana, myös siksi, että se saattoi monia asevelikylässä asuneita yhteen.

– Ensimmäiseen kokoontumiseen kirjaprojektin tiimoilta saapui noin 60 alueen nykyistä ja entistä asukasta eri puolilta Suomea. Ensimmäinen tapaaminen menikin lähinnä jälleennäkemisen synnyttämiin muisteluihin.

Nykyään asevelikylän alkuperäisistä taloista on jäljellä noin puolet. Suuret tontit on paria lukuun ottamatta lohkottu myytäväksi tai alkuperäisten asukkaiden lasten kotien tonteiksi.

– Aika moni kasvatti tontillaan viljaa, piti perunamaata ja kasvatti kanoja. Kun isäni aikoinaan ajoi viljaa tonteilta, niitä oli koko kaupungissa toistasataa tonttia mitä hän kävi äestämässä. Ja kaikissa tarjottiin kahvit ja pullat. HÄSA

Kylän synty – tarinoita Vanajan asevelikylän alkuajoista -kirjan julkistamistilaisuus Voutilakeskuksessa la 3.12. klo 14.

 

Muokattu 30.11. klo 14.45: Korjattu kirjan julkistamistilaisuuden ajankohdaksi klo 14.