Kanta-Häme

Kotoutuminen perustuu oivalluksiin

Kongon demokraattisesta tasavallasta kotoisin oleva Josephine Mukampamo saapui Turenkiin kiintiöpakolaisena noin neljä vuotta sitten.

Hän joutui odottamaan pääsyä Suomeen vuosikausia pakolaisleirillä Ruandassa.

Hyvin nykyisessä kotikylässään viihtyvä Mukampamo tunnetaan Janakkalaan sijoitettujen kiintiöpakolaisten keskuudessa ”mummuna”, joka on osallistunut myös maahanmuuttajapalvelujen teematapaamisiin.

Teematapaamisissa käsitellään pienissä ryhmissä aihealueita suomalaisen yhteiskunnan toimimisesta yksilöidympiin aiheisiin kuten lastensuojelulakiin.

– Josephine on osallistunut tapaamisiin kertoen vanhemmuudesta ja kokemuksistaan, kertoo palveluohjaaja Miia Nahkuri.

Janakkalan maahanmuuttajapalvelujen kehittämän työtavan keskeinen periaate on, että kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia.

– Tapaamiset eivät ole oppitunteja, vaan niissä opitaan ja oivalletaan sen sijaan, että kaadettaisiin tietoa ihmisten päälle. Emme anna mitään valmiina, Nahkuri sanoo.

Vertaistukitoimintaa muistuttava pakolaistyön malli on todettu joustavaksi, edulliseksi sekä mahdolliseksi monistaa.

Se on ehdolla valtakunnallisen sosiaalialan Hyvä käytäntö -palkinnon saajaksi. Palkitun julkistaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Jyväskylässä maaliskuun 16. päivä. Palkintoon oli ehdolla 50 toimintamallia, ja Janakkala on finaalinelikossa.

– Kaikki kiintiöpakolaiset jotka meille tulevat, käyvät teematapaamiset läpi. Olemme onnistuneet melko hyvin, sillä jopa nuorista ihmisistä moni jää Turenkiin eikä hakeudu pääkaupunkiseudulle. Kaikki ovat työtoiminnassa ja monet ammattikoulutuksessa, sosiaalityöntekijä Kirsti Tukki kertoo.

Kiintiöpakolaisilla on oleskelulupa jo maahan saapuessaan toisin kuin turvapaikanhakijoilla.

Usein tapaamisissa peilataan Suomen tapoja ja tilannetta pakolaisten kotimaahan.

– Usein historiastamme löytyy kiinnekohtia, miten ihmisten lähtömaassa tehdään asiat nyt kuten Suomessa joskus vuosikymmeniä sitten.

Janakkalaan saapuvista 10–15 vuosittaisesta kiintiöpakolaisesta suurin osa osaa lukea- ja kirjoittaa huonosti, ja jotkut ovat täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. He ovat yleensä viettäneet pakolaisleireillä 10 vuotta tai pidempään.

Puolesta tusinasta kymmeneen kertaa käsittävien teematapaamisten aiheet vaihtelevat ryhmän lähtökohtien ja kiinnostuksen aiheiden mukaan. Teematapaamiset alkavat, kun henkilöt ovat olleet maassa noin vuoden ajan.

– Usein saapuvien kanssa pitää lähteä liikkeelle niin perusasioista kuin wc:n ja oven käytöstä ja kellotaulun opettelusta, Tukki sanoo.

– Jos on ollut pitkään pakolaisleirillä, ei henkilöllä ole välttämättä lainkaan kuvaa miten yhteiskunta toimii, Nahkuri jatkaa. HÄSA

Oikaisu 10.3.: Aiemmin jutussa mainittiin, että enemmistö kiintiöpakolaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Maahanmuuttajapalveluiden henkilökunnan mukaan suuri osa osaa lukea ja kirjoittaa huonosti, ja vain jotkut kiintiöpakolaisista ovat täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. Korjattu Kirsti Tukin nimi.