Kanta-Häme

Kotoutumisen seurantaan kehitteillä mittari

Hämeenlinnan kaupungilla ei ole tällä hetkellä maahanmuuttajien kotouttamisen onnistumista mittaavaa työkalua.

Käytössä olleesta kyllä-/ei-vastauksiin perustuvasta seurantalomakkeesta kaupunki luopui viime vuonna.

– Se kuormitti palveluita liikaa. Mittaria ei voitu hyödyntää perustyössä. Lisäksi siitä luovuttiin tehottomana. Kunnolliset mittarit puuttuvat Suomesta. Niille on huutava tarve, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Tiina Hofström Hämeenlinnan kaupungin pakolaisten vastaanotosta.

Yksi ongelmista on myös ollut se, kuka tilastoa pitäisi, koska maahanmuuttajatyö on monen toimialan yhteistyötä.

 

Kaupunki on parhaillaan kehittämässä uutta kotoutumisen seurannan mittaria, Kotokompassia.

– Sen tarkoituksena on mitata, miten kotoutuminen onnistuu elämän eri alueilla, kuten terveys, osallisuus, psyykkinen hyvinvointi ja työelämä, Tiina Hofström luettelee.

Kehitteillä on aluksi yleismittari, joka soveltuisi yksittäisen henkilön kotoutumisen mittaamiseen.

– On puhuttu myös tulevaisuudessa perheiden sekä tänne alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden kotoutumisen mittauksesta. Tähän liittyen lähiaikoina on tulossa käyttöön alaikäisten, ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten itsenäistymisvalmiuksien mittaustapa.

 

Tiina Hofström kertoo, että kyseisiä mittareita täytyy alkaa kehittää tulevaa maakuntauudistustakin silmällä pitäen.

– Ne ovat tärkeitä ja tulevaisuudessa entistäkin suuremmassa merkityksessä varsinkin, kun valtiolle tulee jatkossa kotoutumisen seurannan kehittymisen ja taloudellisen budjetoinnin tehtävät. Lisäksi rahoitukseen tulee suuria muutoksia.

Mittareista on keskusteltu tällä viikolla maakuntauudistusta osaltaan valmistelevassa asiantuntijaryhmässä.

Toukokuussa järjestetyssä ensimmäisessä Kotokompassin infotapaamisessa koolla oli kaupungin toimialoista maahanmuuttajien parissa työskenteleviä asiantuntijoita.

– Mukaan kehittämistyöhön tulee henkilö myös ely-keskuksen puolelta. Syksyllä lähdemme työpajassa työstämään yleismittaria.

 

Sitä, koska mittari on valmis ja otetaan käyttöön, Hofström ei vielä tiedä.

– Olemme saaneet vasta alkukehittelyyn rahoituksen. Valmistuminen riippuu rahoituksesta, ja varmasti myös maakuntauudistus vaikuttaa siihen.

Yleisesti maahanmuuttajat kokevat Hämeenlinnan Hofströmin mukaan ystävälliseksi kaupungiksi, josta he saavat riittävästi palveluja. HÄSA

Päivän lehti

29.5.2020