Kanta-Häme

Koulu pitää kylän elossa

Koulu – sen voi kirjoittaa isolla – Hämeenlinnan ainoa KYLÄKOULU.

Sen melkein kaikki paikalle tulleet mainitsivat kaikkein tärkeimmäksi asiaksi Alvettulassa ja sen lähikylissä, Yli-Hauhon tulevaisuusillassa.

Alvettulan koulun ei tällä hetkellä pitäisi olla uhattuna. Oppilaita on 49 ja lisää on luvassa.

– Mutta, kun ei koskaan tiedä, minä aamuna sen lehdestä lukee, että kaupungin herrat panevat lapun luukulle, perusteli useamikin tulevaisuusillan osanottajista pelkoaan.

Hämeen kylät ry vetää parhaillaan Yhdessä tulevaan -hanketta, jossa pyritään saamaan kylät, kunnat ja yhdistykset puhaltamaan yhteen hiileen.

Tärkeä asia

Tulevaisuus kiinnostaa hauholaisia ja he haluavat myös vaikuttaa siihen, sillä Alvettulassakin haalittiin lisää tuoleja luokkaan, kun väkeä virtasi ovesta.

Kyläasiamies Elina Leppäsen mukaan samoin kävi Vihavuodessa, vaikkei kylässä kovin monta vakituista asukasta olekaan. Tosin mukana olivat myös naapurikylät.

– Kesäasukkaat ovat aktiivisia ja mökit käytössä ympäri vuoden.

Linjurit harvenevat

Useilla kyläseuduilla huolenaiheet ovat ihan samat kuin Yli-Hauholla.

Koulun ohella julkinen liikenne nousee aina esille.

– Meiltä pääsee oikein hyvin Tampereelle ja Lahteenkin, kerran tunnissa, kehuivat Lautsiassa 12-tien varressa asuvat.

Alvettulalaiset arvioivat, että virka-aikaan pääsee kohtuullisesti Hämeenlinnaankin.

– Töissä voi käydä linja-autolla, jos työaika on virka-aika, arvioi koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Verho.

Sen sijaan esimerkiksi Torvoilasta ei pääse juuri mihinkään aikaan linjurilla kirkonkylälle. Mitä nyt kyläpussi käy kerran viikossa.

Tosin ymmärrystä on myös sillä, että palvelun säilyttämiseksi, sille pitäisi myös olla riittävästi käyttäjiä.

Ylinopeudella

Hilpeyttä Alvettulassa on herättänyt yleisönosastokirjoitus, jossa joku paheksui, kun oli laskenut koulun pihalla seitsemän autoa.

Kirjoittajan tulkinta oli, että koulussa työskentelee seitsemän opettajaa. Näin ei ole, mutta kirjoitus todistaa, että joku on noudattanut 30 kilometrin nopeusrajoitusta.

Useimmat eivät ehdi autoja laskea, sillä kapealla tiellä ajetaan jatkuvasti ylinopeudella. Lisäksi tie on kelvottomassa kunnossa, mutta se ei ole yksin Alvettulan ongelma.

Mistä lisää tontteja?

Hämeen rintamailla yleinen pulma on myös se, etteivät ihmiset myy maitaan tonttimaaksi. Täällä on totuttu ostamaan, ei myymään.

Alvettulassa on muutama kaupungin tontti.

– Mutta ehdottomasti pitäisi olla enemmän tontteja tarjolla. Onhan tämä ihan erilainen kuin esimerkiksi Eteläinen. Täällä on vettä joka puolella, Raimo Mäkelä kehui.

Veden äärellä asumisessa on ainakin Hauhon rein varrella myös ongelmia.

– Pinnan taso vaihtelee valtavasti säännöstelyn vuoksi. Lempäälän kanavasta lasketaan ihan miten UPM:lle parhaiten sopii. (HäSa)

Päivän lehti

1.6.2020