Kanta-Häme

Kouluissa on miljoonien eurojen kulttuurivaje

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa rahaa, jotta kulttuuri ja taide nivottaisiin osaksi koulupäivää. Hakemuksia harrastetoimintaan tuli moninkertaisesti enemmän kuin jaettavaa on. Mutta keksittiinkö tässä nyt kerhot uudelleen?

Koululaisilla ei olisi pulaa kulttuuri- ja taideharrastuksista, jos vain joku maksaisi kerhojen ja työpajojen ohjaajille palkkaa. 

Näin voi päätellä siitä, että lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen järjestäjiltä tuli heti 250 hakemusta opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeeseen. Sen teemana on taiteen ja kulttuurin saavutettavuus.

Nukketeatterit, sirkukset, lastenkulttuurikeskukset, kotiseutuyhdistykset, tanssi-, musiikki- ja kuvataidekoulut sekä muut lastenkulttuuriammattilaiset tarjoaisivat kouluille muun muassa tanssin, valokuvauksen, parkourin ja sarjakuvan tunteja.

– Erittäin hyviä hakemuksia kaikki. Nyt viedään kulttuuria lasten luo, sanoo neuvotteleva virkamies Iina Berden opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kärkihankerahoja ei riitä kovin monelle. Hakemusten yhteissumma oli yli 13 miljoonaa, mutta ensimmäisellä hakukierroksella jaettavaa on vain 1,8 miljoonaa euroa. 

Hallituksen tavoitteena on, että kaikki peruskoululaiset voisivat harrastaa taidetta ja kulttuuria koulupäivän yhteydessä. Lisäksi kouluikäisten lasten harrastukset haluttaisiin siirtää illasta alkuiltapäivään ja omalle lähikoululle. Koulun tiloissa on ennenkin pidetty kerhoja. Mikä nyt muuttuu?

– Taito- ja taideaineiden asema on kouluissa tällä hetkellä kaiken kaikkiaan vaihteleva, arvioi Iina Berden.

Joissakin kouluissa oppilailla on paljon mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja taidetta ja osallistua kulttuuritapahtumiin. Toisissa kouluissa ei ole juuri mitään. 

Sielläkin, missä tarjontaa on, ongelmana on Berdenin mielestä ”kertaluonteisuus” ja ”elämyksellisyys”. Yksi ikäluokka on saatettu kustantaa kerran lukuvuodessa vaikkapa konserttiin, mutta sen jälkeen kulttuuri ikään kuin unohtuu.

Nyt ministeriö haluaisi säännöllisyyttä ja pysyvyyttä kulttuuriharrastuksiin. Toiveita kartoitettiin yli 120 000 koululaiselle suunnatulla kyselyllä.

Ministeriön mukaan kärkihankkeessa on kyse isommasta toimintatavan muutoksesta kuin vain kerhotoiminnan elvyttämisestä. Kaukaisena tavoitteena on joustava koulupäivä, jossa joka lapselle tarjottaisiin joka päivä yksi harrastetunti.

– Kärkihankkeella voimme monipuolistaa ja lisätä koululaisten harrastusmahdollisuuksia ja vähentää turvattomuutta ja tekemisen puutetta iltapäivisin, kun vanhemmat ovat töissä, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

– Aiemmin harrastuskerhot lähtivät pitkälti siitä, mitä esimerkiksi joku opettajista osasi ja mitä kerhoja hän halusi pitää. Nyt kysyttiin lapsilta, Berden korostaa.

Myllymäen koulun opettajanhuoneessa hallituksen kärkihanke tunnetaan vielä aika huonosti. Opettajat ihmettelevät, mitä uutta se voisi tuoda. 

Koululla on jo kulttuurikasvatussuunnitelma, joka on laadittu paikallisen lastenkulttuurikeskus Arxin kanssa. Samanlainen on 50 muussa kunnassa. Tavoite on sama kuin kärkihankkeessa: tiivistää koulujen ja kulttuuriammattilaisten yhteistyötä.

Koululle on saapunut kuoronjohtaja Ismo Savimäki Arxin lähettämänä. Hän käy kaikissa kaupungin kolmosluokissa harjoituttamassa kuorolauluja. Kolmosten ”suurkuoro” esittää draamakonsertin yleisölle konserttisalissa myöhemmin keväällä. 

– Arxilla on hyvää tarjontaa kouluille. Mutta eihän kaikilla paikkakunnilla ole tällaista lastenkulttuurikeskusta, luokanopettaja Kalle Penttilä sanoo. 

Hänen mielestään kuulostaa kuitenkin hyvältä, jos lasten taide- ja kulttuurikerhoja voitaisiin järjestää entistä enemmän koulupäivän jälkeen koululla. Tarjonta olisi tasa-arvoista, eikä vanhempien tarvitsisi kuljettaa lapsia illalla harrastuksiin.

Kulttuurikeskus Arxin johtaja Noora Herranen ei pidä ministeriön uutta kerhohanketta epäluottamuslauseena kouluyhteistyölle, jota lastenkulttuurikeskukset ovat määrätietoisesti rakentaneet.

– Lastenkulttuurikeskusten nykyinen toiminta tapahtuu koulupäivien aikana ja opettajan läsnä ollessa. Ministeriön uusi hanke tähtää siihen, että koulun tiloja voitaisiin hyödyntää koulupäivän jälkeen.

Hän odottaa, että nyt saataisiin luotua entistä tasa-arvoisempia malleja koulujen kulttuurikasvatukseen. Arx haki erityisavustusta kolmeen eri hankkeeseen, joita koululaiset kyselyn mukaan eniten toivoivat. Yksi keskittyisi mediaan, elokuvaan ja animaatioon. Toisen teemana on kuvataide ja valokuva, kolmannen parkour ja tanssi.

– Osa on sellaisia, joissa nuoret voisivat käyttää koulun tiloja harrastukseensa ilman aikuisten ohjausta. Jonkun pitää silloinkin tulla avaamaan ovet.